Nyt löytyi oiva kohderyhmä Sus'huetseille. Kaveri pyörähti kylässä matkalla pikkuraveihin, siis rave on! eli tamppausbileet eli konemusiikkijuhlat. Lykkäsin kolmisenkymmentä korttia käteen ja pyysin jakamaan päivän onnenkortteina. Kaikki meni kuulema hujauksessa. Siistiä! Olen paras!!
Oikeasti kiva tunne kun tekeleet kelpaa ja niistä pidetään, mukavaahan se on kun sielun turkkia silitellään;)
Erimielisyys ei meitä kaada.
Lepään hetken
Mahanalus käpäliä täys!
(Isäntä kadotti flexin, menox...!!)
Nakke Ankka
I feel sick
Symbolinen symbioosi
Kauneuden viettelys
Disneyland After Dark
Katseenvangitsija
Ei lävistykset satu...uAuuhhh!!
Maanmittaustoimiston jakolinjaus
Työkalun erinomaisuus ei pelastanut
päämönkijän käyttöominaisuuksia
alentavasta toimintasuunnitelmasta.
Sunnuntait on pyhitetty mielikuvituksen lennolle,
Sus'
Äänet on taas lomalla mutta uskaltanen lisätä vanhan
sinisilmän kuulematta, on hän sen verran ässä viihdyttäjä.
Kuudennella luokalla eli siinä 12sta korvilla olin armoitettu teddypoika - Crazy Cavan ja Matchbox tuli nähtyä ihan JKL, siihen aikaan Hippoksen yhdessä hallissa järjestettiin musabileitä ajoittain, joku paikallisista urheiluseuroista sitä pyöritti. Kunnes satsasivat joskus kasarilla, en muista vuotta tarkalleen mut jotain 82-83 ja ottivat kunnolla takkiin. Luvut on jääneet mieleen: 400 myytyä lippua a 60 markkaa tekee 24 000 ja orkesterin hintalappu oli 60 000 joten menikin sitten jokunen vuosi(kymmen) ennen kuin JKLssä nähtiin isompia rokkitähtiä.
Vaan asiaan takaisin. Teddyilyn jälkeen musta tuli armoton punkki!! Iiik!! Sex Pistolsia, Exploitedia (marssittiin kerran solttujen perässä JKLn keskustassa ja huudettiin Exploited!Barmy Army!!!), ja tietenkin silloin kovassa vedossa ollut Dead Kennedys yhdysvaltain länsirannikolta. Kävinpä Saarijärven Kisasuojassa sen tsekkaamassa. Oli pelottavan kiihottavaa olla 13-14 vuotiaana isompien hurujen seurassa, kaikenmaailman punkkeja pyöri jaloissa ja meno oli reipasta!
Olin asemoinut itseni kitaristin eteen joten audiomuistot ovat ylen diskanttiset=) Vaan hienoa oli, pää oli pyörällä monta päivää ja silloin en edes käyttänyt vielä viinaksia, muista päihteistä puhumatttakaan. Tuo Saxon, siitä jäi sellainen muisto että oli ens. keikka kun sen jälkeen ei kuulunut muuta kuin huminaa, sen verran lujaa soittivat. Se normi korvien vinkuminen joka tuli keikkojen jälkeen, alkoi vasta seuraavana aamuna. Oli heillä tosin 24 kilowatin äänentoisto (vrt kotistereot, täysillä 100 wattia/normisuomirokkibändin kamat noin 3-5 kW).
Vaan DK on säilynyt suosikkina näihin päiviin, välillä on kiva luukuttaa Kill the Poor yms "hauskoja ja kepeitä" sanoituksia sisältäviä nopeita rykäisyjä. tehokasta ja Jello Biafra on kyllä DIU-osaston kärkimiehiä, osallistui jopa Kalifornian kuvernöörivaaleihin, vai oliko SFn pormestari, whatever, tuli joka tap kolmanneksi aika isolla ääniosuudella, kevyt protesti! Sattuneesta syystä bändi oli itärannikolla hiukkasen inhottu orkka, sieltä kun on Kennedyjen klaani. Pikkuisen provosoiva nimivalinta;D
Ai niin, tarinan jatkoa vielä sen veraan että punkin jälkeen hurahdin hard rockiin/metalliin. Deep Purple, Rainbow, Led Zeppelin, Black Sababath... Olin kaikessa viisaudessani aina 17-vuotiaaksi sitä mieltä että suomimusa on ihan paskaa. Kunnes aloin kirjoittaa sanoja ja löysin Juicen. Eikä mikään ollut enää niin kuin ennen. R.I.P. Leskinen, olen sulle parit tuopit velkaa kun avasit silmäni oikeille asioille.
Ylikiimingissä sylki taivaalta sellaisia rakeita että otsikon sanat ovat muutakin kuin klikki-otsikko:
Tästä I-S:n stooriin!Hennalta meni kana! Siellä makasi yksi aamuruokittava ajasta ikuisuuteen kotkottamaan siirtynyt. -En keksi muuta syytä, sanoo suruinen emäntä.
Ilmastonmuutoksen piikkiin, ja koska se ei ole hän, täytyy laittaa ja syyttää sen kieltäjiä.
- Sviidun Trumputin, kanan henki on sinun omallatunnollasi, joskin vaikutat tunnottomalta, mokoma teflonpäällysteinen twiittaileva fake president!!
Kuvan rakeet eivät liity Ylikiimingin
tapaukseen, kuvituskuva
(anteeksi tämä taiteilu vakavan ja läpän välimaastossa, en osaa päättää=)
..elikkä huhuttu jumaluus painaisi säätimensä namiskaa nimeltään MUTE! Ja äänet katoaisivat. Hui perkele!!
Hellyytä lisää!! (kuvituskuva)
Tämä tuli mieleen ja sitä pohdiskelin kun tietokoneesta katosivat äänet, liekö äänikortti poksahtanut. Hyvä tuuri tässä on se että takuu on vielä voimassa tämän vuoden loppuun. parempi et hajoo nyt kuin et hajois tammikuussa=) Onneksi olen säästänyt ikivanhan cd-soittimen, mutsin peruja. Nytkin SANNI soi ja levittää ihanaa fiilistään, oi SANNI, rakasrakasrakas...Hups! Ajauduin sivuraiteelle, SANNI tekee sen helposti, ajaudun hänen nokkansa viemänä outoihin ja ihunaisiin paratiiseihin. Maailmani ilman ääniä olisi katastrofaalinen syöksy itsetuhoiseen käyttäytymiseen, hulluksihan sitä tulisi, saletisti. Ei aamuista linnunlaulukonserttia, tosin ei myöskään haukkuvammaista naapurin rumaa hurttaa, ei pehmeitä kuiskauksia, ei rujoa huutoa, ei mitään mistä lähtee ääntä. Ihan hirveä ajatus, ajattelen jotain muuta.
Aku Ankan sivu17/n:o 14/1988
Mahtaakohan blogistanian Possu kuulua Possujen Privaati-Poppooseen?? Tarinan jossain vaiheessa pikku-hukka otetaan mukaan PPPhen, hänestä tulee kunniaporsas jotta voi osallistua possujen bileisiin. Jos Possu kuuluu PPPhen niin ajattelin että kun olen pikku-hukkamaisen kiltti ja ihana sekä auvoinen otus niin jos minäkin kunniaporsuuden saisin? Saanhan??
Portaat taivaaseen
Purkivat lähistöltä yhden rintamamiestalon, jäi vain taivaita tavoittelevat portaat... . Pitäiskö koittaa nousta ja ylätasanteella riekkua ja julistaa jumalien tuomiota ja helvetin kauhuuksia?
Naivistis-naturalistis-neorealistis-kubistinen teos. Muuntajan normivihreä pinta on saanut hiukka väriä, parempi näin kuin ei ollenkaan. Vai?
edit torstai - kahden vuorokauden lomailun jälkeen äänet palasivat??:O Siis tää on taas näitä henkimaailman juttuja, mene ja tiedä. Noh, pääasia et toimii, ei oikein lähde es areenan katselu ilman ääniä, ja soudi.fin sivuilla ei viitsi edes käydä kun joka toisessa jutussa on liitteenä video, jää musajuttu vajaaksi jos ei sitä musaa kuule. Vaan palauttipa mieleen taas persuasiat, kaikkea mitä pitää itsestäänselvyyksinä...ne voidaan tempaista pois tuosta vaan, jopa ilman sormiennapsautusta. Olen kiitollinen sille kotitontulle, -maahiselle,-pikkupirulle joka äänet palautti=)
Tämän linkin jutussa Rush -progeorkan basisti/solisti/säveltäjää, Geddy Leetä tituleerataan yhtyeen nokkamieheksi. Sanavalinta on sattuneesta syystä vallan sopiva, vai mitä?:
Kun tuon tuulenhalkojan lisäksi miehen ääni on vallan eksentrinen niin olipahan nuorella Sujella äimäämistä vuonna 1984 kun rokkipastori Tarvo Laakso hänet minulle esitteli Moving pictures -LPn muodossa. Kyllä piti tuumata oikeasti jotta onko hän hän vai hän, hmmm..tuo toimii englannniksi paremmin=)
Kuten kuvasta näkyy, pastorilla itselläänkin on suorastaan demoninen nokka:
Muutoinkin oli ottanut vaikutteita GDstä, tukka oli leikattu samalla lailla ja molemmat aivan armoitettuja muusikoita, joskin GDn ylivoimaisuus soittimensa hallinnassa on jotain ylimaallista, me muut ollaan häneen verrattuna lastentarhan musiikkihetken meteli&möykkä=)
Rush - Driven (live)
Tarvo Laakso - Krusifiksin juurella
Ristirock Tampereella joskus -84 -87 oli hyvä kokemus, samoin joku nuorisojuhla mikä oli Lahdessa, seuraavana vuonna Jyväskylässä, silloin soitti sellainen Europe -tyylinen orkka kuin Jerusalem. Näistä kekkerreistä tuli myös bongattua Q.Stone, Kuustosen aivan armoitettu bändi, ihan täydellinen kokoonpano. Kun nuoruus meni suurimmalta osaltaan partiossa ja srk:n nuorisotoiminnassa niin loput mikä oli paheellista rock-elämää, keikkoja ja silleen, voin sanoa eläneeni tasapainoisen teini-iän. Ainoa asia mikä vitutti silloin ja ärsyttää edelleen on isättömyys. Faija kun alkoi dokaamaan kun olin 6 ja lopetti, tullen uskoon, kun olin 21. Olisin tarvinnut siinä 10-15 ikäisenä kovasti isää, miespuolista vanhempaa joka olisi laittanut rajoja, opettanut. Ja se uskossa eläminen, huhhuh, en saanut faijaa, sain raamatusta päähän. Olin että jo on vittu, ensin viina, sitteen Jeesus, milloin minä?
Kuitenkin siis, tarkoitan sanoa että on hyvä patistaa jälkeläisiään nuorisotoimintaan, partio antaa oikeasti niin paljon sellaista jota tarvitsee elämänsä aikana. Ryhmätyön opettajana aivan parhautta. Ja se ettei mene paniikkiin onnettomuus- ja ongelmatilanteissa vaan alkaa purkamaan, auttamaan, järjestämään, toimimaan.
Itseluottamus joka nykyisin on vähintäänkin hyvä, on rakentunut juuri tuollaisissa riennoissa. Turvallisessa ympäristössä, aikuisten tarkkailemina, vähän itseään vanhempien ohjaamina on saanut opetella tulentekoa, solmuja, rakentamista, suunnistusta jne. Kaikki tämä on luonut sellaisen perustan että tilanteista selviää, ongelmat ratkeavat ja jos ei itse osaa/kykene niin silloin pyydetään apua eikä yritetä itse ratkaista jääräpäisesti.
Kolmanneksi Juhannus-2020 klassikoksi valitse koko esiintyjän=)
Laiha Lissu eli thin Lizzy on yksi mun kestosuosikeista, tulee ajoittain kausi jolloin kuuntelen viikon, pari paljon Phil Lynottin hengentuotteita. Varsinaiseksi klassikoksi on ihan pakko laittaa bändin luultavasti suurin hitti eli Boys are back in town:
Sus'kohtaisesti kolahtaa eniten TLn levy Renegades, kannessa hieno punalippu hulmuaa tuulessa ja biisit kuulostavat salaperäisiltä, ilmassa on sähköä, jänniteitä ja rakkautta, vaikeaa roomeo ja juulia -rakkautta, itkua ja vääntöä, ah, ripaus Mexicon bloodia saa päivän tuntumaan jännittävämmältä, ainakin hetkeksi:
Nimibiisi soi sielussa asti, hennon väkevänä, riipaisevan kansantaruna, rakkaus ja kapina sydänmessä riehuen, viva la revolucion!!
Gary Mooren ollessa kitarassa ja biisejä väsäämässä, syntyi kasarilla isoja biisejä kuten Out in the fields ja Thunder and lightning nimisellä levyllä monta tykkiä rokkia, esim nimibiisi saa farkunpuntin lepattamaan ja nyrkin ilmaan, PL osasi todellakin tehdä meneviä paloja ja niiden lomaan siistejä ja riipaisevia rakkauslauluja, niisä mieskin saa itkeä, silleen vähän ja siististi, ei nyt mitään hippivollotusta, kiitos!
( ;D)
Seiskyt-luvulla luotu faniperusta kantoi kasarille hyvin ja kun soudit muutuivat isoimmiksi niin TL kasvoi stadionbändiksi ja edessä oli vielä nousukiitoa ja monia hyviä rockalbumeja. Vaan veli Lynott otti pollea vähän liikaa ja henkäisi itsensä elämän jatkoon, mitä kuoleman jälkeen nyt tapahtuukaan.
Monta hyvää rokkaria on se kama vienyt, mötikät ei kuole millään, kummallista. (vähän mustaa mut menkööt=)
You tubettakaa Whiskey in the Jar, tuo kansanlaulun versi on ehkä vielä tunnetumpi, biisi itse nyt ainakin.
Loppuun ja Sus'huetsien katseluun lopetan TLläilyn täältä tähän:
Sus'huetseja, olkaatten hyvä. Osa on sitten tekemällä tehtyjä eli ei ihan niin freetä kuin yleensä;)
Wouden biisin löysin aikoinani jostain ja ihastuin välittömästi tähän rempseään kuvaukseen dagen efteristä. Olen soittanut biisin about sata kertaa, oli alusta asti trubaduurin settilistalla. Huvittavaa sinänsä että soitin akustisella kitaeralla, ja biisissähän ei ole kitaraa lainkaan. Hyvin kelpasi jengille, sai aina isot aplodit.
Se on kesäpäivän seisaus eli vuoden pisin päivä ja alkaa taas kääntyä avaruudessa seilaava maapallomme erilaiseen, pohjoisen pimentävään kulmaan. Eli siis kohden joulua, tuota juhlista jalointa. Juhannusta ei silleen ole tullut enää juhlittua vuosikausiin, selvinpäin olin niin kuin yleensä olen ollutkin.
Minä kun en tuppaa juhlia silloin kuin kaikki muut juhlii. En ole vastarannan kiiski tai muuten vain erilainen kala, asiaan on yksinkertainen selitys: uusi vuosi, vappu, juhannus, kolme takuuvarmaa juhlaa jolloin suomalaiset juovat viinaa. Liikkeellä on siis järjetön määrä ihmisiä joista osa ei yleensä käytä alkoholia paitsi näinä superjuhlapäivinä. Ja kun ottaa todella harvoin niin sehän kolahtaa kuin halolla päähän löisi ja seurauksien luonne on suurella todennäköisyydellä negatiivinen.
Amatäärien seassa juopottelu on vaarallista, ihmiset kun vapautuu estoistaan läträttyään tärpättiä pitkästä aikaa niin yleensä jonkinlaiset padot avautuvat ja normaalisti asialliset ja hyvätapaiset ihmiset saatavat muuttua aivan Hulkeiksi (se vihreä jätti sarjiksista ja leffoista). Parhaita juopottelupäiviä ovat tiistai ja torstai, silloin liikenteessä ei ole kuin ammattilaisia=)
Asiasta metsään: ihmettelen suuresti jos tämä ei ole vuoden luontokuva:
Siis tuo pienempi kuva, ei antanut laittaa varsinaista kuvaa blogger, syystä tai toisesta.. . Vaan enpä ole koskaan nähnyt että karhu ja susi noin kaveeraisivat, olisinpa ollut tuolla kojulla tuona yönä!!
Tästä linkistä Ilta-Sanomien juttuun asiasta. Ystävyys rulettaa!!! Loveeeeeeeeeeee!!! =)
Se olisi Taku-sunnuntai vaan enpä taida jaksaa säheltää sitä nyt kasaan, kesä ei tunnu olevan kirjoittamisen aikaa ihmisille joten eipä turhaan tuhlata energiaa moiseen. Sitä nimittäin tarvitaan tulevina viikkoina kun meteorologit ovat sitä mieltä jotta helvetin esikartanon betatestaus aloitetaan Suomesta ja siksi taivaalle ei ilmesty pilviä, au saa porottaa aamusta iltaan kympillä! Tuulettimet, au-rasva ja kaikenlainen kylmään liittyvä tulee tekemään lähipäivinä kauppansa.
Jänniä kuvia tulee hakusanalla helvetti.
Kylmästä kun selviää laittamalla lisää nuttua niskaan (nuttu, ihana sana!) vaan kuumuus on ahdistavaa, varsinkin kun ei todellakaan osta mitään tuuletinta, tässä mikään rikas ole, köyhille ilmaiset tuulettimet!!
Tänään tulee TV2lta elokuva Suomen hauskin mies ja luettuani linkin jutun, odotukset ovat korkealla. Loistavia näyttelijöitä (mm. Martti Suosalo, Leena Pöysti), vähän käytetty aihe (Suomen sisällissodan vankileirit) ja tilanne jossa vankien on näyteltävä niin hyvin että kuolemantuomio muuttuisi eli näyttelevät suoraan sanoen henkensä edestä. Luvassa lienee aimo annos mustaa huumoria ja sitähän minä rakastan kuin susi poroa, mrauhnam!!
Rautainen ammattilainen, Leena Pöysti.
Olikos se Käenpesä se sarja kun tuli
viitisentoista vuotta sitten about, siitä asti
LP on ollut suosikkilistojeni yläpäässä.
Metsästä verbalistiikkaan. Jutussa palaneesta tanssilavasta, tai nuorisoseurantalosta Alavuudella oli lause jonka verbin taivutusmuoto hämmensi: ...johon talo rakentui vuonna.... Sinänsä kaunis ajatus vääntää rakentaa -sana lyyrisempään muotoon vaan se kun muuttaa silloin myös tarkoitustaan. Rakennettiin vuonna..olisi kai se normi vaan kun ilmaistaa että rakentui niin sehän tarkoittaa että talo rakensi itse itsensä, eikös vaan?
Noh, ei siitä enempää, tuollainen pieni ja hassu tarinan poikanen=)
Alter Bridge on jenkkihard rock/alt metal -orkka joka perustettiin Floridassa 2004. Platinamyyjä Creed hajosi ja Myles Kennedy liittyi solistiksi ja nimi vaihtui. Joillakin muusikoilla vain käy tuuri ja nyt AB on kuusi levyä myöhemmin lähes yhtä iso nimi. Itse ihastuin yhtyeen III -levyyn, tuntui että jokainen biisi kolahti ja lujaa. Levy ilmestyi -10 ja kun mutsi heitti lusikan nurkkaan-12 nousi yksi biisi levyltä lohduttamaan - Alter Bridge - Wonderful life:
Tästä levystä on muodostunut kymmenen vuoden aikana minulle varsinainen klassikko johon palaan uudestaan ja uudestaan. Bändin yksi klassikko on ed levyltä Blackbird -nimibiisi joka on loistava ns hiilaus-biisi eli ylen lohduttava ja parantava vaikutus, samoin kuin Myles Kennedyn soololevyllä oleva Love can only heal
Tällä äijällä on sellaiset keuhkot että oksat pois!! Jos hän olisi ollut mun teini-iässä levyttävä artisti niin top ykkösen paikka saattaisi olla hänen, aivan jumalainen laulaja.
Tokaisi Eppu Normaalin Martti Syrjä joskus aikoinaan jollain juhannusfestarilla ja viittasi kitaristi Juha Torviseen. En tiedä mistä tuo yhtäkkiä pomppasi mieleen, otsikkoa pohdiskelin..ja kun on vielä aatto mut menkööt. Noh, aika paska läppä, tai siis tylsä mutta jollain aasilla se silta pitää kannattaa. Ooooh, läpät senkun paranee;DD
Ärsytti pikkuisen kun keskiviikkona palasin kaupungilta ja Hippoksen kohdalla oli parkkialueella aivan järjetön siivo!!!
Saatana!!!
Oli sen verran paljastavaa roskaa jotta surutta nyt syytän jotain tylsiä bullmentulalaisia, rahkaa ja ananasta, ja tietenkin järkky määrä pikaruokapakkauksia. Löysin myös kaksi muovipussia joihin keräsin pahimmat, ei tullut näille rahkapäille käyttää niitä??? Siis oikeasti ihmiset, olisi varmaan terveellistä näille mulkunpoikasille löytää aamulla kotitalonsa pihalta linja-autolastillisen roskat levitettyinä, kyllä olisi kotoisa tunnelma - "Ihan niin kuin me kun ollaan tien päällä, maailma on roskakori!!!
Raivostuneella energiallakin meni 10 minuuttia,
kyllä ahdisti ihmisten välinpitämätön typeryys ja laiskuus
Sorsa lohdutti olemuksellaan sisuuntunutta
sutta, kvaakkusi jotta otahan
lepposammin niin ei pää räjähdä;D
Sujen juhannusheila, itsesaksittu, itsesäälin
kyynelten harson läpi näin jotain niin kaunista=)
Vaan mitäpä tässä suremaan, antaa hevoisten surra, niillä on isompi pää=)
Hyvää Jussia kaikille ja muistakaa, paperi- ym. roskat voi ihan helposti ottaa mukaan ja laittaa roskiksiin, luontoon jätettynä ne rumentaa maisemaa ja pilaa ekosysteemiä!
'huetsia pukkaa, oli kesä tai talvi. Olen samaan aikaan ylen innostunut näitä väsäämään, toisaalta mielessä raapii ajatus jotta onkos tässä mitään tolkkua vaan en anna sen ajatuksen kasvaa isommaksi. Mielenterveydellistä vaikutusta en voi kiistää joten jatkan askartelutaiteilua enkä epäile sen mielekkyyttä. Terapiaa saksilla!! Kuulostaa vaaralliselta itseasiassa vaan teräaseet ja mielenterveys ne yhteen kuuluu!!, Mitääh??!!
Yllätykselllisesti hän heittää peliin lisää 'huetseja;D
Maalla, merellä vai ilmassa?
Slidin'
Buddha goes Zen
Siilin lähestyvä hermoromahdus
Teräaseet ja Mielenterveys, uusi ja ihmeellinen lehti masentuneille itsemurhakanditaateille, tässä numerossa mm saksien vertailu - onko fiskarsin voittanutta? sekä käyttötestissä Marttiini -puukot, saako hengen helposti vai joutuuko nirhaamaan tuntikausia? ja Kuinka tehdä viilto ranteeseen oikein, lääktri Pesovaara kertoo vaiheittain ja valokuvin!!
