Sus'runoilee

lauantai 28. marraskuuta 2020

Saturday Classics 281120 Sir...

 ...Elwoodin hiljaiset värit, tottakai=)

Ja veikkaan että aika moni teistä sen tiesi, ysärin mittaan yliopisto-opiskelijoiden kulttiorkesterista ihan festarilavoille asti kasvanut bändi, joskin pienet ja savuisat rockklubit edelleenkin on parempi ympäristö heidän taiteelleen. Joka myös keskioulutjatsiksikin on määritelty.


SEHV - Sellaista se on

Jo ensimmäisen levyn ensimmäisellä biisillä Juha Lehti (laulu, säv/san) tunnustaa musiikillisen esikuvansa:


"Taas iskee ilta, iskee levottomuus, Tom Waits laulaa Invitation to the blues"


Vaikutteita on toki nappailtu muualtakin ja lopputuloksena on omaperäistä, mollivoittoista jatsinoloista hissuttelua joka ajoittain paisutellaan isoksikin. Orkesterin miehistö hallitsee useita soittimia joilla saadaan väriä ja tunnelmaa, vaihtelua. Nuorena, kärsivänä ja riutuvana runoilija-muusikkona jolla oli kovin vahvat mielipiteet mm. kaupungeista (Jyväskylä on maailman paras kaupunki, tästä etelään on seuraavaksi maailman toiseksi paras eli Tampere ja sitten seuraava hyvä city onkin Kööpenhamina=) eli Stadia inhosin huolella, se oli vain Tukholman nukkumälähiö ja sekin oli mun kirjoissa tylsä kaupunki. Oi nuoruus, varmuus ja voitto on minun;DDD


Jumala rankaisee (tähän oma kaupunkisi, kelpaa siihen 
pienempikin paikka eli vaikka Toijala;D) 
tänä yönä, raaka, raskas sade katuja
lakaisee...Jumala ajaa kivirattaillaan..
(älyttömän hieno mielikuva)


Noh, joka tapauksessa, eka levyltä löytyvä Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä on hyvä esimerkki paisuttelusta ja kuinka varmaotteista orkesterin toiminta on jo eka levystä lähtien. Olin asenteesta johtuen kovin onnellinen kun stadia rangaistiin ja nykyään kuva on laajentunut koskemaan kaikkia kaupunkeja, biisi tiivistää hyvin sen tunnelma joka kaupungissa vallitsee kun syksyiset sateet piiskaavat katuja, märkä asvaltti kiiltää... iiiikk!! Ihanaa-naa-na-na-naaa!! Itselle kolahti tämä -91 ilmestynyt levy seuraavien -92-93 vuosien aikana ja Yö tekee meistä varkaat jolta löytyvä Neiti Kevät oli jo pikkuhitti, seuraavan Kymmenen tikkua laudalla -levyn Viimeisellä rannalla räjäytti potin.

Neljäs levy, Puoli viisi aamulla, on viimeinen mitä vielä kuuntelin, sen jälkeen bändi hukkui muiden joukkoihin, oma elämä heilui suuntaan jos toiseenkin ja suosikkimusa ja muut sen sellaiset asiat jäivät sivuun kun kaikenlaista tapahtui.


Kaksi ekaa biisiä, Hämärän taa ja Marssiaskeleet ovat tämän levyn vaikuttavimmat hlökohtaisesti.


Hämärän taa.....

Kaikenkaikkiaan Sehv on ollut tietyssä vaiheessa suuri lohtu ja vaikuttaja, Juha Lehdon lyriikka puri silloin ja lujaa, osa toimii vieläkin. Yleistunnelma levyillä on se josta tykkään, meno on rentoa ja ajoittain korvat nappaavat jonkun lauseen ja sitä toteaa jopa ääneen: olipas hienosti sanottu=)



ja sitten se hittibiisi jonka kaikki tietää=)

Sus'


Lopuksi se mielestäni loistavampihitti, 
neiti Kevät. 
Muistan olleeni jopa hieman kateellinen
Lehdelle kun tuollaisen helmen väsäsi;)


10 kommenttia:

  1. Neiti kevät ja Viimeisellä rannalla ovat ehdottomia suosikkejani bändiltä. On tullut kyllä kuunneltua sehviä aikanaan todella paljon ja musiikki toimii edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nti on kans mun "neitsyys"-biisi, rakkautta ensi kuulemalla. nelisen ekaa levyä toimii, ehkä viideskin, sit se viehätys katosi kun löysivät sen ytimensä, alkaen toistaa sitä.
      Alkupään ideat ja taidottomuus toimii paremmin kuin loppupään ideat ja täydellinen soitto/biisintekotaito, elämän putoja vakioita. sitten kun osaisi niin ei enää tule järisyttäviä valaistumisia. Taso tosin nousee tekemisen laadun suhteen ja toisaalta sitä alkaa itse kuulija vaatimaan liikoja sekä kyllääntymään materiaaliin. kukaan ei tee eikä tule tekemään kymmentä parasta levyä putkeen, ei edes AC Salama, samaa biisiä 17 albumia vaan on siellä kohtuu huonoja suorituksia, kuten Flick of Switch. Uuden levyn Shot in the dark ia kuunneltu spotifyssä yli 16 miljoonaa kertaa ja FoS:n guns for hireä 8, 3 milj kert. Shot in the dark ilmaan tui spotifyyn 15 pv sitten, FotS julkaistiin vuonna kahdeksan viis, kauan on aikaa...
      Tykkään uudesta, samoin edellisellä oli jo hyvää tavaraa, aika paljon on itselle merkityksetömiä levyjä, ei ole päässyt muodostumaan tunne/tilannesidettä, biisiton vainbiisejä. Ei ne silloin niin kovaa kolahda

      Poista
  2. Viimeinen ranta oli kyllä meillä se iskevin. Kekseliäs bändin nimi tuo heti yhden plussan lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaamea sanapötkö;DD Lyhenne on aina kuulostanut idioottimaiselta, sehviä kuuntelen tässä..seheviä, heh..

      Nti Kevät sisältää sopivasti iloa, eloa, oloa ja aurinkoa sekä raskaan talven jäljiltä väsyä, vitutusta, ahdistusta ja angstia, lopputulos lyyrisen kaunis:)
      Riemuitkaamme, AU on palannut, neidin helmaa tuulet heiluttaa.

      Poista
  3. Nyt upposi ytimeen. Tästä setistä Hämärän maa on kertakaikkisen upea biisi. Toki hittibiisit uppoaa aina, kuten Sir Elwoodin tuotanto muutenkin. Veljeni Jan on hittibiiseistä myös miellyttävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luu- vai reaktorin ytimeen? Ydinjätettä syntyy...äh, ei jaksa loruilla. Tunnelman luojana ykkönen, hallitsee dramaatiset siirtymät ja voimaisan kielikuvan käytön ja rakenteellisen haurauden...oho tulipas isoja sanoja, kolahti kyllä ysärin alsssa vietin monta hetkeä Sehviä fiilistellen, Jumala ajaa kivirattaitaan on edelleen ykköskastia.

      Poista
  4. Tervehdys sus´!
    Pidän Facebookin messengerissä pientä kirjoitusryhmää. Kiinnostaisiko tulla mukaan kokeilemaan, onko porukka sopiva?
    Kutsu ei sido mihinkään.

    T:iso_kivi@hotmail.com tai Facebookissa Antti Pynnönen, Kuopio.

    VastaaPoista

Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)