Sus' : Runomuotoista häröilyä

Aakkoskalastajan Viimeiset Sanat

Hän ahkerasti äärellä virran -

virvelöi, perhostaa, ja verkkojaan -

silmut pienet, saalis suuri!

Kertakahmaisulla, kokonainen novelli?

- Tulis edes keskipitkä

runontekele,

Voi Perkele!

Kadonneet kirjailijain suurten teoksiin

jotka pölyyntyen hyllyissään

palkintoineen unohtuu, vaihtuu

ajat, aiheet, valheet tutut uusiksi,

kirjoitetaan.

Hän yhä kalastaa, aakkoset pakkaa,

järjestelee kirjaansa mustaan.

Rustaa kynällään käsin, sanain joen

saaliin, tuoreet ehtii aamulehtiin.

Työtä! yötä myöten loputon,

tarve aakkosten,

sulo- , kiro-, ja tavansanojen,

anteeks'pyynnöt, käskyt kirjatut

..siis kokolailla, kaikki jutut.

Painetut, printatut, kaiverretut

ihoon, kiveen, kylkeen haudan.

Kuvailepa maisemaa, kesäisen yltäkylläistä, spektrin kaikki värit sateenkaarissa, pilvien harsolautoissa, heijastuneena peilikuvana järven pinnassa....ilman kalastajan sanasaalista....niin oleellista.

Eikä sielua suomalaisen, sanat ulkomaiset...

Henkiin herätä, jätä lohdunsana, ...tai kaksi,

suonesta Suomi-neidon, maisemasta metsän, maan

sanat Väinön loitsujen, Sillanpään nobelkin, sekä

säkeet Saarikosken, kera vanhan viinan hajun

vie tajun, tai laajentaa... .

Päätalo miljoonilla sanoillaan

Huovinen juonella hauskuuttaa

Paasilinnaa hymyillen odottaa

Pulkkis-Riikan lyyrisyys, lie Rajaton

Kiven Veljeksetkö aina ajaton?

Entä onko kanttia, Minnaa mainita,

kielellä enklannin?

Saalis Aakkoskalastajan, viimeinen

joelta Tuonelan, lautturi kurkusta hopean,

saa ja sanansa viimeiset, kalastaa...

Aakkosvanhus jo arvaa:

" Ahdin Kostaja!"

(Eletyn elämän viimeisen päivän saalis-sanoista koostetun tekstin otsikkosanat)

Elvis140421tellen

***

Huvituskuva - Taideteos nimeltään

Ajatonta Kilinää

Teos on valittu ensipalkinnoksi

Neuloosiin Sair..Riemastuneet ryn

Vuoden Puikottajalle

Pupurunouden viimeisin edustaja, Jänis B. Metsäläinen, kirjoitaa seuraavaa:

Pupupoeettisen näkökulman puute aiheuttaa porkkanaation, jonka seurauksena

-sanailu, runoilu, kirjaillut tassutöppöset!

sekä

-Päivän Puputtajan rikaskielisyys..

vähenee, kärsii, kitkeytyy, kadoten.

Pois päivän puheenparsista,

pöydistä keskustelijain.

Kynät kirjoittajien, niitä vierastavat

alkavat

ulkomaan eläimet saada sanojaan

suomalaiseen pupuaariaan!!!

Tämän sukupolven pupupopulaation perintö,

se onko tässä, tämä ja näin! Jääden muistuttamaan

tuohoutuneiden unelmien ylöskirjaajaa

sanoista Suomen pupujen,

jorinoista jänisten,

cityn ja metsän sen,

mi' pupumaa on!!

Vetoan poliitikoihin, kyldyyriministeriöön, stipendirahastoihin ja säätiöihin: -Nyt panostusta suomalaisen pupusanaston varastoon, varoiksi päivien tulevien, kun kuule en, kieltä Suomen pupujen!!

Julkaistu Metsän Viestissä.

(:D)

Sus'