Kaikenlaista pientä

 Ei ole varsinaisesti mitään teemaa/aihetta tällä postauksella, kunhan tekee mieli postata ja on kaikenlaisia pieniä juttuja jotka ihmetyttävät/naurattavat/ihastuttavat tässä ihanaisessa kesässä ja elämässä. Olen oikeasti selaisessa kaikki on hyvin ja elämä on ihanaa -flow'tilassa. Se on merkillepantavaa siksi etä normiolotilani on ollut vuosikymmeniä pikkuisen pakkasella, mustalla, miinuksella jne. Nyt viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana asiat ovat kääntyneet päälaelleen monessakin asiassa ja mielessä, ja elämä on muuttunut mukavaksi, nautittavaksi, juuri sellaiseksi mitä olen muilta ihmisiltä kadehtinut. Rauhalliseksi, tasapainoiseksi, ja aiemmin kauhistuttavaksi luulemani tasapaksuus onkin siunaus eikä suinkaan helvetillinen rankaisu tehdysitä synneistä. Jännää, hyvin jännää noin subjektiivisesti. Olen ja nautin. Hmm.....ja suomalaisittain alan tietty pelätä jotta milloin vene kaatuu ja eno on pohjassa, apua huudetaan ja hätä on kädessä, eikä siitä selviä käden käänteessä.

Aika jykevät nuo maan 

alla olevat osat.

Tein tuollaisesti kiinalaisen merkin sisältävästä

ja kynttilä taakse palamaan -jutusta

mutsin kuvalle kehykset. Lisäsin mutamia puusydänmiä

ja mutsin nimi (jostain perintökorusta) sopi juuri rikkoutuneeseen

 kohtaan.Tykkään lopputuloksesta.

Mamma!!!

Yliopiston kirjasto on ollut remontissa, katu ollut poikki ja joutunut pyöräilemään ajoradalla. Joka on nupulakivetty ja tärisytää fillaria niin että järki lähtee päästä. Paskaa siinä on kävelläkin, saa olla tarkkana ettei nilkka väänny. Autolla sillä ajaminen on kanssa aivan tärinähelvetti. Muutoin oikein hyvä idea, kovin on kauniin näköinen, tieksi.

Portti ylipistomaailmaan:

Tästä kun käyt niin...

viksuunnut, toivottavasti;)

Ruskea väri tuppaa jäämään vesiväreissä ja valmiissa pakkauksissa aina käyttämättä, tai hyvin vähälle käytölle. Mikä lie, tainnut saada jonkun yliannoksen, näin -68 syntyneenä olen joutunut lapsena käymään läpi seiskyt-luvun kammottavan Ruskea On Muotia!! -vaiheen. Suomessa oli vielä kaupan päälle pahimmat suomettumisen ajat ja elettiin ihme kuplassa koko kansakunta. Kummallinen vuosikymmen, ulkomailla tosin tehtiin helkkarin hyvää musaa! Sabbathit, Zeppeliinit, Purplet!! Rakastan tuota musaa, heavy-, hardrockia mallia seiskyt-luku. ou jee!!

Mutta siis, tässä eräänä päivänä eräs kaveri tuli ja selitti jotain ihmeellistä salaliittoteoriaa ja maalailin siinä ohimmennen seuraavan jonka näytin kaverille sanoen: - Lopeta paskanpuhuminen ja vaihda aihetta tai lähde menemään...

Schaisse Sprehen Verboten!!

Ei lähtenyt, jäi ja vaati perustelut. Kumosin salaliittoteorian viidellä lauseella, mietti ja vaihtoi mielipidettään. Lopetti paskanpuhumisen. Viksu ihminen, vaihteeksi.

Seuraava valokuva saattaa hätkähdyttää herkimpiä ja olen sen julkaisemista miettinyt viikon, pari, ja päätin tämän julkaista. Tässä on jotenkin niin paljon voimaa ja puhuttelee kovin. Kerrassaan ajatuksia herättävä kuva:

Tykki. Kanuuna. 

Mannertenvälinen ohjus.

Jos ihan ajattelee pelkästään tuota kokoa niin jo on entisaikoina ollut hulppeat vehkeet narkata/hoitaa potilaita. Kyllä saattaisi olla neulakammo jos tuollaisilla oltaisiin tultu pistelemään. Järkyttävä tuo neula, huh, oikein karvat nousee pystyyn. 

Mitä mieltä kuvasta? Mihin se olisi liitettävä? Huumeiden vastaiseen kampanjaan? Jotain tuossa on joka toimii. Asiaan vaikuttaa osittain se, että näin kesäisin, lämpöisellä kelillä, mun suonet nousee pintaan, oikein kunnolla. Tuollaiseksi räpsyksi hyvä, en saisi parempaa aikaiseksi suunnittelemalla. Vielä kun löytäisin jonkun hyvän lauseen sen alle. Hmm....

Sellaista pientä ja ihmeellistä, elämä on.

Sus'

Seiskyt-luvun yksi hienoista 

rock'n'roll -orkestereistä oli CCR.

Tässä Dead Daisies -yhtyeen hieman

tanakampi soundinen versio

biisistä Fortunate Son.