Seuraava biisi on Koirapurin Telegraph Road, The River, Blackbird, Hotel California.. eli siis eeppisiin mittoihin kasvava The Biisi, joka vuosi vuodelta ottaa uuden yleisön.... Sitähän se kaikki vain on, eiks je?
(Hengen kasvun raskaat askeleet,
Matka
jokaisen mi’ kuljettava on)
1.
Koira puri miestä ei ole uutinen
vaikkei joka koira, silti jokapäiväinen
Mies jos koiraa purisi, siitä saada vois
otsikon jo pienen, mut ei se liksaa tois
Vaan koira vesikauhuinen, kun veneessä haukkaa
Se on kesäuutinen, sen lukee ja nauraa
kansa lomallansa onnessaan
ei minua ja huoleton olla saan
Sille siis ja huikataan, uudestaan ja uudestaan!
2.
Kissa yksinjätetty ei sympatiaa saa
Tarviis' koko pentueen, ja nau’untaa
Säälittävää, sadevesiputkess’ kaikuvaa
Katsokaa nyt raukkoja, Pliis auttakaa!!
Valikoiva sääli, kaikki ei empatiaa
aiheuta ja kyynisyys laimentaa
Elät, kärsit, se kuuluu asiaan
Auta miestä mäessä, ja ehkä saat
Ryypyn tai kaksi, tavaksi ja toistetaan
Riittääkö sääli, kaikille jos jakaa?
Rakkaudesta onko aina antaa?
Jos pelastaa yhden , voiko toisen ohittaa?
ja Karma kuittaa, se on ollut varmaa!
Paskat temput, iänkaikkinen kostaa!
Voiko rahalla saada, onneansa ostaa?
Kysymyksiä aina lisää, en jaksa enempää
Siirrän vuoron, käyn lepäämään
Uneen, uneen , herran Morfeuksen
haltuun heitän liekkeihin, sielun
rähjäisen
Uneen, uneen , syliin Äiti maan
ruumiin annan, väsyneen, miehen
kuluneen.
3.
Eksistentialistiseen, jouduin pyörteeseen
En tiennyt missä olin, tai minne vielä meen?
Oliko aikani tullut täyteen, ja loppuko lomaa vain?
Joko hiekka tiimassani, valui joko valmiiksi sain?
Sen Ken? Mitä ja Miksi plus sukkahousuniksi
Pirkkaan, nurkkaan lusikka ja taksi!
Kuolemanjälkeiset onko viimeiset
Sielu vaeltanut, lie ikuisuudet
Sille täytyy ottaa, ryyppy, kaksi – Kipp Es!!
Riittääkö hyvä jos pahatkin saa?
Anteeksianto miksi niin vaikeaa?
Kiitosta miksei täällä teoista saa?
Puheet pahojen miks’ niitä muistellaan?
Opimmeko koskaan, miks samaa toistetaan?
Sitä mitä edelliset, ja siitä soditaan!
Vielä kumpi ensin, Kanastahan muna Juu?
Munasta se kanan, kuitenkin, ja riita jatkuu..
Käyn:
Uneen, uneen , herran Morfeuksen
haltuun heitän liekkeihin,
sielun
niin rähjäisen
Uneen, uneen , syliin Äiti maan
ruumiin annan, väsyneen, miehen
niin kuluneen!
4.
Heräsin just ja tuumin nyt näin
Olen liikaa jo nähnyt, kun katsomaan jäin
Ei enää tähän enkä jää, vastaukset minun
eivät kelpaa noihin, kysymyksiisi sinun
Omat etsittävä jokaisen, tien alkuun viitoittaen
Opastan matkaan, vien varteen, ja (o)soittaen:
Laulun matkaan, sulle toivottain:
Onnea, staminaakin!, ajoittain
Niin kuin itse, omalleni sain..
Kulje tiesi, polkusi vaikka konttaat
pahoja paljon, hyviäkin kohtaat
Jos tuuris’, taitos’ perille sun vie
Löydät kaipuus ja tuttu on se lie
Vaikk ensimmäistä kulkuas’ käyt
silloin tiedät, nyt kokonaisna näyt
Vastaukset valaistuneen, ja väsyneet uneen
Vie sinutkin, kanssas käyn, edeltäsi meen,
Uneen, uneen , herran Morfeuksen
haltuun heitän liekkeihin, sielun
tämän rähjäisen
Uneen, uneen , syliin Äiti maan
ruumiin annan, väsyneen, miehen
puhki kuluneen!
Sus’3/8/21
Sellainen mietiskely-kokooma-ajatus-johtopäätös-pohdiskelu-runollus. Tuon allekirjoitan, näin sen näen.
Sus'
P.s. Edellisen rykäyksen rippeet kantoi vielä tällaiseen tekstiin, laitetaan nyt kun tiivistää osia filosofiastani hyvin...
Syy ja seuraus, viaton ei ole kukaan
Jokos olet oppinut sen, et tekosi vaatii seurauksen?
Kuin juna kulkee kiskoillaan, sinut lopulta kiinni saa!
Jos peittoon historian, pölyjen joku juttu jäis'kin
niin joku toinen syyn, aina synti jonkun niskoihin
Että täsmää tilikirjat, tekojen ja seurausten
Plussat ja miinukset, ynnäät varmistaen
Et' raha yksi lautturille, ansioiksi elämän
se riittää sillä elo on vain, yksi matka hengittäjän
Eroon fysiikasta, lait hengen voimaan
Mi’ Hengen muodon ottaa, antaa
pitkät laeille fysiikan
Ja Hengen matkan alkaa, jatkaa
matkaa elonmuodon ihmisen
Kohtalonaan sen näin, näytettiin
Meidän polku, siis ihmisten
Minun, sinun, tulevaan
kuolleet turhaan ei ainoakaan
Tällä matkalla universumin
reunalle ei mitään katsomaan.
Maailma, maailmankaikkeus ja mitä muuta?
Mikä tuo kirkkaus, lie loputon
Kun loistaa, liikkuu, elossa on
Kas, hengen toisen, kohdata saan
varovaiset hymyt ja tutustutaan
Oppiin samanlaiseen, elot pohjaten
Tyhmyys joukon tiivistyvä, jarruttaen
Kunnes viimein kaiken kautta
riittävästi voimaa, irtauttaen itsen
olennoks’, uudeks’, kirkkaaks’ loistavaks’!
Kaiken olevaisen, olemattomankin kulkijaks’
(Tämän pidemmälle en näe ja tuokin ja mitä muuta, on jo arvausta, kuvitelmaa, keksittyä, fiktioo, faktat loppuu hengen muotoon, sen tulevan näin, matka ihmisen, ihmiselämänmuodon)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)