Kortteja, kahvia, kuulumisia

 Ostin postikortteja kun teki mieli uusia susikuvia. Intouduin myös hankkimaan joulukortteja (bongasin Tarmo Koiviston Mämmilä-kortin), ensimmäistä kertaa elämässä ostin niitä nivaskan ja aion jakaa. En ole aiemmin jotain satunnaista lukuun ottamatta juuri laittanut liikkeelle, ei ole ollut perinnettä että olisin tottunut. Ja kun elää kädestä suuhun niin ison läjän laittaminen tulisi jo maksamaankin, kymppi-kaksi on joskus iso raha, varsinkin jos on nälkä. 

Löytyy siis Koivistoa, Kari Suomalaista, Koskenniemeä..

Ovat aikoinaan oikein nimimiehet näitä kortteja väsänneet, bongasin monen suomalaisen kuvataiteilijan nimen kun selasin myyjien kortteja. Huuto.netistä löytyy muutama korttiammattilainen, esim. sudet on yhdeltä ja joulukortit toiselta toimijalta. Tulee halvemmaksi, siksi en eri paikoista tilaillut. Susi-kortit maksoi postikuluineen 8,50 eur/4 kpl, ovat arvokkaampia valokuvapainatusten ja esim. neliö muodon tähden, luulen. Joulukortteja saikin sitten 7 kpl hintaan 5,20 eur kuluineen, 20 - 50 senttiä kipale. Ovat astetta hienompia mielestäni nämä vanhat kortit ja vaikka joulukorteissa on "kulkeneita" eli postitettuja mukana niin äkkiäkös niihin liimaa paperin jolle kirjoittaa omansa. Ai niin, siksikin ovat sudet kalliimpia kun ovat uusia kaikki.

                                

Tuo neliökortti, voi rähmä! kun on seesteinen, suloinen kuva. On ollut aiemmin, annoin eteenpäin, onneksi löytyi vielä uusi. Sudet jää pesään, joulukortit menee jakoon.

Ilmoitin tuossa aiemmin että kahvinjuonti loppui. Tapani mukaan en mitään lopeta ehdottomasti ja kuukauden kävin kerran viikossa kavereiden luona sumpilla. Alkoi tehdä mieli, ja kun lainasin naapurilta pariin kuppiin jauhot, niin tuumasin että voisi ostaa paketin kaappiin. Varsinkin kun kirjahässäkän jäljiltä löysin pienen kahvinkeittimen, vuokraisännän omaisuutta (omani ehdin antaa jo kaverille kun häneltä paukahti keitin). Otin käyttöön ja ostin pikkupaketin Pauligin silkkisen pehmeää Juhla Mokkaa. Hyvää. Kupillinen tulee juotua silloin tällöin ja onpahan vierasvara. Kun sitä ei ollut kaapissa, teki mieli koko ajan, himo häipyi kun antoi periksi. Hulluja nuo suomalaiset, tokaisisi Obelix tässä tilanteessa;)

Stjänflickan eli tähtityttö vasemmalla on koskettava, kaunis, keskimmäinen pukki-kuva hauska, ja on livahtanut yksi kirkkokin kuviin.

Pupu toimii aina!! <3

On taas vuodenvaihde ja olen huomannut että viime vuosien aikaan mietin aina tässä vaiheessa vuotta mitä tulevana täytyy opetella muuttaa/poisoppia huonoja tapoja. Nyt on käynnissä rahatalouden opiskelu eli kuukausi sitten tein budjetin jossa on pysyttävä jotta pääsen eroon lainaamisesta. Sen sijaan, sillä raha taskussa on ongelma, alkaa polttamaan, aion saavuttaa tilan jossa annan rahaa säilytettäväksi. Huomattavasti mukavampaa heille joilta yleensä lainaan, ja kai se on opiskeltava tässä iässä jo rahojensa käyttö ja hallinta. On aina ollut niin vähän että ei ole ollut ongelmaa säästämisessä, muutenkin olen suhtautunut täysin välinpitämättömästi rahaan. En sitä paljoa tarvitse ja vähän sillä saa sellaista mitä oikeasti tarvitsen. Iän mukana on tullut mukavuudenhalua ja tarvetta kapistukselle jos toisellekin koska olen alkanut viihtyä pesässä koronan myötä yhä paremmin, pakosta on tullut vapaaehtoista. 

Kiirettä ei ole, tuumin jotta puolessa vuodessa pitää saada maaliin. Aikaa pitää varata, repsahdukset ottaa huomioon. Ei kannata olla liian tiukka ettei tule sellaista että ensimmäisen repsahduksen tullen heittää pois koko projektin. Pakko on taistella, kuolla tai voittaa, blogistanian kritiikki eessämme on!! Eli asian julkistaminen siinä vaiheessa kun suunnitelma on valmis ja jo alkanut toteuttaa, antaa hyvän kannustimen, lisämotiivin. Kun kerran ääneen menee sanomaan niin onhan se perisuomalaisen luonteen mukaan silloin myös annettava kaikkensa, verissä päin vietävä loppuun.

Tämä onkin jo tuossa sivupalkissa, 

kerrassaan upea väritys susilla, kettumainen.

Saattaa kyllä johtua aika pitkälti valaistuksesta.

Aion myös alkaa säästämään jossain vaiheessa, muutaman kympin kuussa jotta kertyisi sen verran vuoden aikana että pääsee keskitalvella, näihin aikoihin, etelän aurinkoon lataamaan energiaa, ei meinaa jaksaa pysyä pää kunnossa tämän kaamoksen keskellä. Se mistä olen aina digannut, eli talvesta, on alkanut ketuttamaan hieman. Liukkaus ja pimeys, varsinkin ensimmäinen, aiheuttaa ahdistusta. Hankintalistalla mm. nastakaviot. Kunnon tietokone olisi kiva, ja yksi hyvä kitara plus vahvistin. On siis ohjelmaa muutamaksi vuodeksi;)

Hmm, tuolla on kuonon mukaan jänistä tarjolla...

Joulu tulla jolkottaa ja sitä ennen risteily!! Mukavaa päästä hakemaan laivalta kassi karkkia ja vähän viskiä Tallinnasta, muutama lonkero. Aina saa rahat kulumaan vaikka ei enää viinaa kassitolkulla kannakaan. En edes uskalla mainita ääneen mistä pitäisi päästä eroon, alkaa karmea vääntö päässä jonka seurauksena poltan toppakaupalla, kauhean ansan olen alitajuntaani laittanut. Vannoin nimittäin joskus että en lopeta, olkoot hlökohtainen keskisormi elämälle. Että sitä osaa olla tyhmä ja ylpeä, eli siis tyhmänylpeä, nuorena. Tuollaisen päätöksen purkaminen päästä on ihan käsittämätön urakka, fyysinen riippuvuushan menee ohi muutamassa päivässä, loput on psyykkistä. Täytynee jossain vaiheessa käydä lääkärissä apuja utelemassa. Aiemmin tässä kun on vain ajatellutkin lopettavansa, niin pari viikkoa on mennyt puolitoista kertainen määrä. Saatanan Kolumbus, olisi tuonut pelkät potut, pitikö sitä kessuakin raahata paalikaupalla ja elävä yksilö esimerkiksi sauhuttelemaan.

Onneksi nousee loppuviikosta ennusteen mukaan lämmöt, ei ole vanhalla hukalla enää pakkaskestävyyttä. Vaan mukavaa on peiton alla ulos kuikuilla ja iloita kun patterit hohkaa kuumuuttaan;)

Hyvää ja kaunista,

Sus'

Juliet Jonesin Sydän - Helppo Elämä

Tuli festareilla nähtyä kasarilla muutamaan

kertaan JJS, hillitön retkue, hauskoja hittejä.

Vakidivarista löysin sarjiksen nimeltä Juliet Jonesin,

oliko ne nyt seikkailut, jostain viiskööt-luvulta.

Pohdittiin divarinpitäjän kanssa jotta tästäkö

nimensä otti, ja luulen niin, sarjakuvat on oleellinen

osa bändin kuvastoa.