Sus'runoilee

tiistai 8. helmikuuta 2022

Hallattaren Hyvä Mieli -postaus!!

 Sekä yleistä kannustusta kirjoittaa internetin ihmeelliseen maailman tekoälyn ihmeteltäväksi Hyvän Mielen muistoja tai tuoreita juttuja, siis into piukeana olen pari viikkoa, siihen mennessä jos ei tule kymmentä postausta haastan teidät oikeuteen blogihaasteen väistelemisestä ilman pätevää syytä, tekaistuja ei oteta huomioon, jossittelulle ei nyt ole sijaa!!


Action!! Kirjoita, muistele, stilisoi, postaaa julkaisu, ilmoita kommenttikenttään tänne, pidän listaa, jos huvittaa..(Repu-asenne tarttuu välillä, ei huono! ;D)


Nyt on eteerinen, teosofinen jopa, valinta!!

Jäi viimeisestä kommentista soimaan tuo biisi, paljon on versioita kansanlauluilla. hii-o-hoi!!

Pöllön Hyvä Mieli -postaus!

Hallattaren jättämät Hyvät Mielet kommenttikenttää ansaitsevat oikean postauksen paikan, tuli Hyvä Mieli kun juuri tyuollaista toimintaa etsin ja samalla haluan ihmisissä herätellä, muistutella.

Ovoi kertoa ihan tänne sinulle, että vuosia sitten Lahdessa asuessamme näin vanhemman naisen nojaavan kadulla seinään ja hänen vieressään maassa oli kaksi painavan näköistä muovikassia täynnä ostoksia. Pysähdyin kohdalleen ja kysyin
- Onko teillä huono olo?
Hän nyökkäsi.
- Sydänkö, jatkoin ja hän nyökkäsi taas.
Kysyin asuuko hän kaukana ja voisinko auttaa ostosten kanssa, koska hän asui aivan lähellä?
- No jos voisit, hän sanoi ja niin otin hänen ostoksensa ja kävelin vierellään raput erään talon toiseen kerrokseen ja vein kassit keittiöön. Katsoin vielä, että hän otti nitronsa, ja sitten hän kiitti ja sanoi pärjäävänsä.
Lähdin pois ja toivon että hänen sydämensä lakkasi kivistämästä.

Samoin täällä Keravalla olen kerran auttanut vanhempaa rouvaa ostoskärryn kanssa hänen kotiinsa.

Semmoista nyt tuli ekana mieleeni.

Ovia tietenkin availen ja lastenvaunujen kanssa kulkijoita ajattelen, jne.

Eräässä Nastolalaistalossa autoin toisinaan vanhempaa romanimiestä asioille kauppaan ja apteekkiin ja tuntui jotenkin hienolta, että hän hyväksyi valkolaisnaisen naapurin avun.


 Sellaista, nyt unille,


          Tuitui...kroohh...

                 Sus'

                      ...huokailee...huoh...hmmm..pyyyyyhhh.. .

11 kommenttia:

  1. Voi sinua!!! ;D
    Enhän minä postausta moisista, ihan jokainen voi tehdä tuommoista...

    😊😚😌🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En viitsinyt jättää kommentteihin kun oli niin kivoja asioita;)

      Poista
    2. Ja siihen se perustuu, että jokainen tekee mutta onhan sitä välillä kiva keulia, eli elvistellä ja taputtaa julökisesti olalle itseään, se kun ei ole keltään pois. ou mama!!

      Poista
  2. Pitääpä miettiä mitä tuohon vastaisi. Hyvä mieli itselle vai jollekin toiselle? Katsotaan mitä eteen tulee, mutta lumitöitä en lupaa tehdä, vaikka niistä kyllä tulisi hyvä mieli monelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas kun sattui, yein juicen yössä eli 03.30 naapurin naisimmeisen lumet hetken mielijphteesta, en vain voinut kävellä ohi kun oli kolmen metrin matkalla puolitoista m lunta, raivasin kävelyväylän metrin reunoilla, kyllä kelpaa, kiiti heti. Arvas kuka kävi vaikka oli unilla.. .

      Karma.

      Poista
  3. Tää lumitalvi on saanut Possun hyvälle mielelle. Possu on tehnyt lumiukkoja, hiihtänyt, ihaillut lumisia puita ja muistellut monia aikaisempiakin lumitalvia. Erityisen kiva on ollut nähdä talojen pihalla lumitunneleita, linnoja, lapsia lumikasoissa möyrimässä! Ihan kuin ennen vanhaan. Ritiratiralla vaan!

    VastaaPoista
  4. Kerron tänne, kun voin olla varma... noh noh, näpeille sietäisin.. No mutta kuitenkin. Kerroin tuosta sattumuksesta, ambulanssin soitosta ja odottelusta yms. puhelimessa ystävälleni. Tuo Rouva kun oli ambulanssia odotellessa niin kovin touhukas ja yritti tavoittaa tytärtään ja soitti sinne kotihoitoon ja mitä muuta; minä hänen peräänsä siinä katselin, ettei loukkaa lisää itseään. Katsoin, ettei ole minun tehtäväni arvioida hoidon ja ambulanssin tarvetta tai että oliko turvaranneke rikki vai toiminut vai oliko hän edes sitä painanut. Hätäkeskus kun kuitenkin oli soittaessani tehnyt arvion, että ambulanssi lähetetään ja ensihoito arvioi tilanteen.
    Ystävän kommentti oli "Seuraa hän varmaan vain oli vailla, miten hän muuten olisi siihen rappuunkaan päässyt jos kerran oli kaatunut ja vertakin tullut, ei varmaan ollut sitä turvarannekettakaan painanut. Ihan oli seuraa vain vailla, niin ne vanhukset usein käyttäytyvät jne jne"
    Että näin. Onneksi teillä ja perheelläni on enemmän empatiaa (olinpahan pois muuton jaloista ;D ), oli asia sitten miten tahansa. Tuosta ystävän kommentista nimittäin tuli aika ikävä olo - ohiko olisi pitänyt kävellä, yli pomppia tai jättää rouva yksin asuntoonsa? Jos olikin vain seuraa vailla, niin sielläpä pidimme toisillemme seuraa, tunsinpa minäkin itseni tarpeelliseksi, kun en vain istunut ikkunan ääressä katselemassa kun Poika ja Miniä kantaa laatikoita ja muuta rappuja ylös.

    Hyvän mielen sain teidän - ketkä tämän täältä Suen blogin kautta bongaavat :) - kommenteista; Hyvän mielen -kommentteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystäväsi on kyyninen kanttura :(, kerro hänelle että sus' sanoi noin.

      Pöllö Rulettaa, aouuuuuuuuuuuuuuuu!!

      Poista
    2. Olen liian nuori, en ymmärrä ;) Siitä kaikessa on kysymys. (Tässähän tuntee itsensä taas teiniksi...)

      Poista

Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)