Kiire (ei ole minulla, torstaisen runon aiheeksi siis).

 Ja kun on tiistai ja torstaihin on 2 pv niin kiirettä pitää. Joskin voihan sen runon julkaista viikon ajan, itse tykkään näistä itse asetetuista aikarajoista;) Rajattomuus aiheuttaa yleensä isomman ongelman kuin rajattu, es. tehtävä. Jos saa vapaat kädet niin ristiinhän ne menee aluksi pitkäksi aikaa kun pitää miettiä miä sillä vapaudella tekee.

Tuli mieleen jostain syystä kommentointi: kaikkein paskin kommentti on ihan hyvä. Ei siis mitenkään epäonnistunut mutta ei herätä tunnetta, ei saa aikaiseksia inspiroitumista, on vain ja ollessaan hyvä, unhoittuu pian. Niin kommentti kuin aihekin;D Sama asia kun soittaa kitaraa ja joku sit pyytää soittamaan jotain ja kysyessä vastaa että jotain hyvää... .  Muuten hyvä pyyntö paitsi että jos on tuntematon ihminen entuudestaan niin mistä minä voin tietää mikä hänen mielestään on hyvää? Saatan vetäistä Juicea ja toinen ei kuuntele suomenkielistä ollebkaan, lopputulos ei hyvä.

Kun makaronilaatikosta j-liha korvataan tofulla, k-munat ja maito jollain kasvisliemellä, jää makaronit. Voiko sitä enää kutsua makaronilaatikoksi? minusta ei vaan se siirtyy luokkaan, paskanmakuiset vegaanimössöt. En edelleenkään tajua miksei niihin saadda hyvää makua ja miksi se pitää yleensä aina naamioida "tavalliseksi" evääksi? Outoa sähläystä vihertäjillä, itsellä vihertää vain keuhkot kun poltan kukkaa;) Ja olen tietty luonnonsuojelija tiettyyn tasoon asti.

Nändiä on laitettu kasaan pikkuhiljaa, rumpali ja basisti löytyy jo, pari kitaristia pitäisi löytää, toinen sooloilija ja toinen multi-instrumentalisti eli riittää kun sen kepin lisäksi osaa koskettimia säätää, kolme kitaraa ja kosketinmatot taustalle, basson ja rumpujen jytinä, jo vain on äänivallia tarjolla! ;D Biisejä harjoiteltavaksi on kerätty, aion muutaman suomentaa, jokusen suomennuttaa, eli antaa toisen tehdä ne sanat. MM Dave Alvin ja Harlan County Line pitäisi sanoittaa uudelleen, eräs kaveri sai idean, lupasi sen teksti tehdä. Hynysen Jouniin pitää saada yhteys jossain vaiheessa, on yksi idea ja hynysellä on vaadittavaa taitoa, kykyä ja paikallistunttemusta. tarvitaan oikeita, älyttömiä tarinoita tietyltä alueelta erään biisib suomennokseen. Koska on projekti kyseessä (kerron myöhemmin, syksyllä..) niin projektibiisit ajattelin kirjoittaa itse, yhden terkstin kanssa jo kolmesti käyty taistoa, alkaa asettua. Aihe ja kohderyhmä tekee asiasta vaikean, ei saa olla yhtään falski, komenteleva, ylhäältä annetun oloinen vaan aitoa asiaa, tunteita jotka on koettu. Vaan onpas mukavaa kun on musa taas isommin elossa mukana.

Tuumin aiemmin ja ajoin itseni nurkkaan kun en halunnut alkaa tehdä mitään sellaista mitä olen jo tehnyt... Väärä tarvetulkinta ja huono päätös. Peruin ja tuumin uusiksi ja nyt on periaatteessa projekti jossa on kaikkea sellaista mistä tiedän paljon ja sellaista jota olen tehnyt ja niin pitää ollakin. opettelen uusia asioita taas tämän jälkeen. Mikäli suunnitelmani toetuvat niin 2025 kesäkuun 1. olisin jälleen vapaa. koska toteutunut projekti polttaa naaman eli joudun olemaan julkisuudessa niin tuolla päivämäärällä katoan jonnekin, Lappiin tai jotain, enkä näytä nokkaani julkislla paikoilla vuoteen. Enkä vastaa mihinkään uteluun, soittoon, s-postiin... . odotan että minut unohdetaan, synnyttämäni asiat sen sijaan saavat jatkua vaikka loputtomiin. En minä ole tärkeä, vaan ne ideat ja ajatukset jotka minulla on, joita alan toteuttaa. Nykyjulkkiksillä tuntuu olavan päin vastoin, vain minä on tärkeä, asioilla niin väliä. Pepsodent -hymy naamaan, ja yhtä mieltä kaikkien kanssa paitsi niiden kanssa joiden kanssa ei saa/voi olla samaa mieltä, nekin kyllä joku kertoo. Some influensseri... Vaikuttaisivat nyt edes johonkin, jolla on jotain väliä, jos kerran on vaikutusvaltaa, ei pelkästään siihen mitä ihmiset ostaa.

Tavaroiden myyminen, mainostaminen, ostaminen ja omistaminen, on ollut aina vastenmielistä, tarpeetonta ja ärsyttävän jokapäiväistä toimintaa, siten ollen myös puheissa. Jos ei olla ostamassa niin puhutaan siitä mitä ostetaan. Kuinka tärkeä on olla juuri tämä hilavitkutin ja tuo parranpäristin. Vähän miettimällä kumpaakaan ei tarvitse, tai ovat helposti korvattavissa olemassa olevalla, vaan täytyyhän se saada myytyä kun se on tehty joten siitä "tehdään" tarpeellinen: tekemällä psyykkaava mainoskampanja missä todistetaan epämääräisesti kuinka juuri tämä ja nyt!! sekä tietty ne ihmiset joihin vertautuu, samaistuu, noilakin on se ja ne näyttää meidänoloisilta, mekin siis tarvitaan...mikä? No, se tuote.  niin, mikä se tuote on? No se samppanjavispilän vaihtopää-setti, vain 699,- normisti 1099,-!! 

Vaihtopäälle käyttöä juu, ei vaan vispilän päille.. . Huoh.. . Mainitsin asian osittain siksi että jos viaton mainos saadaan sellaiseksi että se vaikuttaa katsojaansa ja hänen tulevaisuuden valintoihinsa, niin mitä kaikkea voi ihan itse psyykata itsensä tekemään??  Itselleni viimeisin suuri urakka oli psyykata itsensä lopettamaan humalajuominen, prosessin alusta siihen hetkeen kun lakkasin dokaamasta, meni 18 kk eli vuosi ja puolikas päälle. Päätin korvata alkoholin hetkeksi buprenorfiinilla eli kauppanimikkeellä subutex esim. oleva kipulääke. Hyvin vei viinanjuontihalut ja puolentoista vuoden päästä pystyin jättämään senkin pois.Tällä hetkellä ei ole mitään yksittäistä ainetta jota käyttäisin koko ajan vaan vedän mitä vedän, silloinkun vedän, ja annokset, käyttökerrat ja niihin kuluva raha on tiukassa tarkkailussa. Repsahduksia tulee mutta nekin on kirjattu etukäteen ylös, jopa niiden sallittu lukumäärä. Aikaa kun antaa ja huomaa että näin ne menee kuin on mietitty niin tunne on valtaisa, ja vaikutus elämään suuri. Alkaa kantaa omasta "hoidostaan" ja elämästään eri tavalla vastuuta kun tajuaa että osaan asioita ei tarvitse muita ja niihin mihin tarvii, tietää mitä siltä pitää pyytää.

Moni nauraa kun klerron että pyrin löytämään sen vastavoiman mikä kaikilla asioilla on myös huumausaineiden väärinkäytöstä eli täytyy olla olemassa huumausaineiden oikeinkäyttö, sen lisäksi että on lääkeiden laillisuus ja käyttö. ( Lääkkeen ja huumeen ero on pienimmillään se että saman napin jos vetää joku jolle se on määrätty, niin se on lääke, ja joku jolle sitä ei ole määrätty, niin se onkin huume. Kaikki siis reseptille ja jos on perusteet käyttöön niin kelakorvattaviin ja ongelmista katoaa suurin osa. Lopulta nimittäin (monissa kokeissa todistettu) ihmisiä ei kiinostakaan se kama, vaan se kaikki sähinä mikä menee sen hankkimiseen ja käyttämiseen, juoksemiseen, säätämiseen.. . Jos se kaikki viedään pois antamalla kamaa ilman eestä niin tylsäksi käy norministillä. Itselle se taas olisi tavoite saavutettu -tila, ei tarvitsisi katutavaraa ostaa ja pysyisi paremmin asiat raiteillaan. Ei puhuta isoista määristä kun minun kamankäyttöä käydään läpi. Olen viimeisen 32 vuoden aikana käyttänyt noin 8,5 vuotta ja siitä ajasta vuosi on ollut sen kamanvetämistä kaman itsensä takia, kaikki muu on kamankäyttöä jotta voin luoda isommin, nopeammin, ymmärryksellisemmin. Käytän myös opetellessa jonkun verran, kitaraa olen joskus soittanut piripäissään 12 tunita yhtä sointua, otin sen soinnun kaikilla eri tavoilla miten sen voi ottaa ja soittelin riffejä, vaihtelin rytmiä mutta kokoajan Eestä, Eetä soittaen, duuria siis. Osaan nykyään aika hyvin, Een. Sen saman olisi saanut aikaiseksi tunti viikossa, 26 viikoa eli puoli vuotta. Tiedon omaksuminenon nopeaa, silti sen käyttöönotto kestää lähes yhtä kauan kuin harmonisella tavalla, kutsun tätä vuoristorata-tyyliksi. Sinen, tänne, tuonne sinkoille, pala sieltä, toinen tuolta ja pikkuhiljaa kokonaisuus kasautuu. Kun on 86% asiasta kasassa, loppui yleensä kuroutuu itsekseen, asiat loksahtavat paikoillen ja looginen kokonaisuus sujahtaa muiden joukkoon. Rauhassa, harmoniassa, samat asiat tapahtuu vähän kerrallaan, oppiesaan opettaa itseään ja oppii tekemään, opettamaan muita. Vuoristorata-mallilla asiat tapahtuvat lohkoina, isoina palasina, ja niiden välissä on sitten rauhallisempaa. Rytmi on erilainen, pitkiä pätkiä ppihalla kuin lumiukko kunnes hetkittäin kaikki kirkastuu, lähitienoo siinä samalla;D