Talteen aarteet, tiedon, taidon, odottamaan oikeampaa

 Seuraavan runon inspis lähti sisäistyneenä itsekkyyden nousuaallon seuraukseen. Ken tiedon, taidon omaa, sen nyt säilöön, piiloon, tuhoutumattomaan. Kunnes aika itsen, tyhmyyden, vihan, himon, minun mielstä -totuuksien taas vaihtuu oikeaan, tutkittuun ja maailma palaa sääntöihin, nyt vain anarkiaan, matka on, johdolla hullujen, idioottien, diktaatoreiden ja valheen, vääryyden.

                                     Liekin totuuden varjoon kätken 

                                             (odottamaan aikaa viisaampaa)

                Nähnyt paljon nähnyt liikaa, joutunut kaikenlaista todistamaan

                Elänyt lujaa elänyt hiljaa, alkanut ahkerammin ajatteleman

                Tajunnut paljon joskus kai liikaa, turhautunut moneen ihmiseen

                Ymmärrys iskee kauas kun tsiigaa, katsomus sisäinen ihmiseen

                    Uskon ja luotan, tulevaan hengen, ykseys vielä saadaan

                    itken ja huudan, yksilön tähden, tyhmyyden sielussaan

                        Varjellen väistellen vastuuta vaatii vapautta

                        oikeutta ilman velvollisuutta, vaan mutta

                           iso on kun mene ei niin,

                                käy päinsä, tule tapahtumaan.

                    Kyllyyden tunne katkera juonne, suunpieltä alapäin hivuttaa

                    Tyhmyyden joukko itsepään luonne, tekisi mieli jo luovuttaa

                    Kuuntele kun kukaan vastaan käyden vaan, alkaa miestä vituttaa

                    Huutelevat tuonne tänne ja sinne, omaa väärää totuuttaan

                        Väärän näytän, todistan ja opetan, mielipiteet faktoinaan

                        Sanovat se totuus, riittää kun sanottu, mitä sitä todistamaan

                            Vaatien huutaen röyhkein ja kiusaavin

                            ottaa ei anna väkiselläkin vieden, raavin

                                päätä en enää jaksa,

                                raskas tiensä, ja astumaan.

                        Sivuun tahtoisin niin turhalta tuntuu, ja onnen riento

                        Kadonnut ilo, vihan jätti, hulluuteen yksilö, olento

                            ihmisen oloinen, poika poloinen

                            kuolla kun täytyy eestä vallan leikkien

                            Isojen egojen, kosto on harhainen

                            nöyrtyä edessä, anteeksi antaen..

                - Paskat, pitäkää tunkkinne, vien tiedon, taidon ja totuuden

                     piiloon turvaan, tieltä sotien, kärsien tuhon, ja kurjuuden!!

                           Käyn viisaampaa odottamaan, patsaaksi pysähdyn… .

                                                Sus’040325

Hyvää elämää, maailma palaa!

Sus'

Hopeat kaulaan että osaavat väistellä, murina muuten

sattuu silmiin, sieluun....sa.👿😎🐺🐺🐺