Sus'runoilee

sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Taku 2 viikko 23

Jeebajee!!

On aika takuilla taas, haasteella heittää kynänpyörittäjää, paperin valkoisen kammo katoaa, kun uuden takuhaasteen saa!!

No jopas innostuin runoilemaan=)  Täällä kertaa abstrakti on todellakin abstrakti, en edes muista kuvan ottoa, mikä lie heilahdus. Silti tuo vahinkolaukaus saa sanoja muodostumaan tarinaksi, kuvasta.




Toinen kuva on tällä kertaa valinnainen. Voit käyttää tätä laittamaani kuvaa jossa on naapurin koiruus Mimmi jota ulkoilutan ajoittain. Voit myös käyttää oman lemmikkisi kuvaa tai jotain kaverin kissaa/koiraa/kilpparia jne. pääidea on kirjoittaa tarina eläinkuvasta.




Sellainen haaste tänä kauniina sunnuntaina (toivotaan, kirjoitan tätä perjantaina, saas nähdä olenko maaginen säänherra, skä-däm ja salamat soi!! ;D

Ja tässä Taku2:

Minun(kin) Mimmini!!

Parempi kuin mielenterveysside (mm. Juicen käytti.) Paljon parempi kuin salkku keskiolutta, tai jotain huumeenpaskaa. Ehdottomasti parempi kuin riitainen akka, riiviöitynyt teini, tahi appivanhemmat naapurissa. Aina valmiina ulkoilemaan, personal trainer makkarapalkalla. Karvakasa joka sylissäsi lämmittää ja nuolee kättäsi, aiheuttaen oksitosiinin eli "hellyys- tai rakkaushormonin erittymistä. Koiruus on huumetta!!! =)

Naapurin koiruus siis!! Tuo ihana, aito ja alkuperäinen Seropian noutaja, Virolainen rescueagenttihau, Olen koiran kirjoissa kolmanneksi paras ihmiseläin. Ulkoilutan yleensä niin että annan koiran päättää reitin, jännästi tekee sellaisia kahdeksikkoja. Puolet ajasta kuluu matkantekemiseen, loput siunataan eri tekstiviestikeskusta tarkkaakin tarkempaan lukemiseen (lue haisteluun).

Tervehtimisseremonia on aina ylitsevuotavan hellänriemukas!! Olinpa sitten nähnyt koiruuden viisi päivää aiemmin tai sen viisi minuuttia mikä meni kaupassakäyntiin!! Tassut vasten polvia ja vinkua, vikinää ja kevyttä kenttähaukahtelua. Usein katson koiran menemistä ja mietin josko ihan ikioman hankkisin. Pitäisi vain muuttaa joten ei ihan tässä juuri nyt. Tyydyn Mimmiin ja Mimmi on onnellisempi kun olen hänen elonpiirissään, Tyydyttävä vaihtokauppa, minulta laatuaikaa, häneltä kilo tai kaksi hellyttä, lojaalisuutta ja rakkautta. Itseasiassa olen voittaja tässä puodissa, koiran kiintymys on niin arvokasta.

Kiitos Mimmi että teet elämästäni ajoittain helpompaa, autat jaksamaan kun ahdistaa ja huolehdit siinä sivussa kunnostani. Kiitos. Hau.


                                                                     - - - - - - - - - -



Viivan triumfi sai seurakseen Sarvipään ja Epygtiläinen koirajumala metamofoosin. Kun ne saan laitettua samalle paperille niin niistä muodostuu..öö...hetkinen, häiriö kansainvälisessä kuva-, ääni- ja teletappiuhteydessä.....


Sarvipää löytyy kääntelemällä.. .
-La-la???

Epygt jne.

-Pai-pai???


Nooh, ei näy, kuulu, eikä tunnu teletappeja joten ehdotuksia tämän tri-etsin nimeksi otetaan vastaan.




Siinä tärkeimmät, lippu hulmuten kohden seuraava tuhoa ja pimeyttä



Sus'




Jatkan The Answer -yhtyeen promoamista.
Tämä on levyltä Solas, se ja Raise a little hell -levy ovat
toukokuun pyörineet ahkerasti kuvitteelisella
levylautasella. Jos rikastuisin hankkisin, kyllä LP-kokoelman.
Kansia oikastaan jopa vähän kaipaa.
Sinun suosikkilevynkantesi?


Takun teki:
Sus'

4 kommenttia:

  1. Kyllä vain oma koiruus olisi ihana, mutta niin kauan kuin asun kerrostalossa sellaista ei tule. Ehkä joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en saa ottaa tähän koiraa, muutoin olisi jo. Täytyy katsoa jos henon luopua tästä asunnosta ja muutan vähän enempi maalle ni sit haukkuu!!

      Poista
  2. No nyt meni metsään. Luin tuon Lepiksen kommentin ja heti nousi savu päästä. Tasan 300 sanaa, vaikka paljon olisi vielä ollut sanomista ;)

    VastaaPoista

Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)