Aikuistuminen

 Hyvä juhlaväki, olemme kokoontuneet tänne tänään juhlistamaan Heinäkuun viimeisen teinivuoden alkamista. Niin, hyvä Heinis, kuten me häntä perhepiirissä leikkisästi nimitämme, sinulla alkaa siis viimeiset villit ajat, vapaat, huolettomat, vähävastuiset päiväsi alkavat olla pulkassa. Tämän vuoden jälkeen siirryt muiden Kuiden tapaan aikuisikään ja se merkitsee kasvavaa vastuunottoa Kuiden asioiden hoitamisessa.

Hyvää 19-vuotisjuhlaa, oi Heinäkuu!!

Vaan tänään, rakas Heinäkuu ja hyvä juhlaväki, tänään juhlimme oikein olan takaa, miksei edestäkin jos on siihen suuntaan kallellaan, ja alamme kaataa. Vaimoooo, missäs sitä viinaa oikein on??

-ote Heinäkuun syntymäpäiviltä, isänsä Tammikuun puheesta.

Ja tässä bileiden ensimmäinen, ns. virallinen musalista jonka laati armas isukki elikkäs herra Tammikuu. hänellä on menossa ns. Lanttu-Roope -kausi jolloin hän kuuntelee vain ja ainoastaan biisejä joissa laulaa sir Robert Plant ;)

Kuudennesta kappaleesta eteenpäin on Plantin soolotuotantoa, edelliset viisi siis Led Zeppeliniä. Monikaan ei varmaan arvaa kuinka monta levyä hän on tehnyt Zepukoiden (9 studioalbumia) jälkeen? Peräti 15!!! Mukana on Jimmy Pagen (LZ:n kitaristi) ja marokkolaisten muusikoiden kanssa tehty No Quarter -livelevy, JP:n kanssa tehty Walking in the Clarksdale joka on hyvin bluesahtava ja Allison Krautin kansa, oikein menestynyt countryveto Raising Sand. Spotifyn listassa ei ole mukana yhtään biisiä Honeydrippers -kokoonpanolta joten laitetaan tähän yksi eli Rockin' at the midnight:

Led Zeppelinin kanssa on Sus' aikuistunut. teininä, 14-15, LZ oli Purplen ja Sabbathin ja muutaman muun kanssa musaa joka soi koko ajan taustalla, pitkät kiharat heilui ja penikka ulvoi mukana, voi naapuriparkoja;D Eikä se ole vuosien mittaan mihinkään kadonnut, se ihailu joka on kristallisoitunut ajan kuluessa käsittämään nimenomaan Lanttu-Roopea itseään. Hän on minulle tämän planeetan paras ääni. Korvakarkki vailla vertaa, nannaa ja herkkua audio-muodossa.

Kauniista pojasta komeaksi mieheksi!

Roope täyttää elokuun 20.päivä 73 vuota, viimeisin levy tuli ulos viime vuonna.

Jossain postauksessa aiemmin taisin julistaa olevani valmis ottamaan vastuun parisuhteessa olemisesta eli aikuistumisprosessini joka alkoi tuossa 14 ikävuoden korvilla päättyi... , sanotaan nyt vaikka että 2020, joten sen kesto oli vaatimattomasti 38 vuotta. Niinhän sitä sanotaan että pojat kypsyy hitaammin, mitä? ;DDD

Minkä sille voi että oppii jotkin asiat vasta vanhana? Olisihan se tietty ollut kiva osata aiemmin vaan ilmeisesti minua ei ole alun perin tarkoitettukaan perheyksikön päälliköksi, tai edes apukuskiksi vaan minulle on varattuna jokin muu rooli historian sivuilla. On hyvä olla jonkinlainen, edes harhainen, tulevaisuuden kuva itsestä ja omasta merkityksestä, näin saa kätevästi eksistentiaalista liikkumavaraa.

Tiedä sitten kuinka aikuinen olen vieläkään, joku sanoisi että ihan penikka, sarjiksista hihkuu kuin....no, teini... :D

Vaan sellaista maanantain mietettä teillekin pohdiskeltavaksi, jos ei muuta niin kannattaa kuunnella pätkät Lanttua, jospa vaikka ihastuisit!!

Sus'