Taku 2 viikko 23

Jeebajee!!

On aika takuilla taas, haasteella heittää kynänpyörittäjää, paperin valkoisen kammo katoaa, kun uuden takuhaasteen saa!!

No jopas innostuin runoilemaan=)  Täällä kertaa abstrakti on todellakin abstrakti, en edes muista kuvan ottoa, mikä lie heilahdus. Silti tuo vahinkolaukaus saa sanoja muodostumaan tarinaksi, kuvasta.

Toinen kuva on tällä kertaa valinnainen. Voit käyttää tätä laittamaani kuvaa jossa on naapurin koiruus Mimmi jota ulkoilutan ajoittain. Voit myös käyttää oman lemmikkisi kuvaa tai jotain kaverin kissaa/koiraa/kilpparia jne. pääidea on kirjoittaa tarina eläinkuvasta.

Sellainen haaste tänä kauniina sunnuntaina (toivotaan, kirjoitan tätä perjantaina, saas nähdä olenko maaginen säänherra, skä-däm ja salamat soi!! ;D

Ja tässä Taku2:

Minun(kin) Mimmini!!

Parempi kuin mielenterveysside (mm. Juicen käytti.) Paljon parempi kuin salkku keskiolutta, tai jotain huumeenpaskaa. Ehdottomasti parempi kuin riitainen akka, riiviöitynyt teini, tahi appivanhemmat naapurissa. Aina valmiina ulkoilemaan, personal trainer makkarapalkalla. Karvakasa joka sylissäsi lämmittää ja nuolee kättäsi, aiheuttaen oksitosiinin eli "hellyys- tai rakkaushormonin erittymistä. Koiruus on huumetta!!! =)

Naapurin koiruus siis!! Tuo ihana, aito ja alkuperäinen Seropian noutaja, Virolainen rescueagenttihau, Olen koiran kirjoissa kolmanneksi paras ihmiseläin. Ulkoilutan yleensä niin että annan koiran päättää reitin, jännästi tekee sellaisia kahdeksikkoja. Puolet ajasta kuluu matkantekemiseen, loput siunataan eri tekstiviestikeskusta tarkkaakin tarkempaan lukemiseen (lue haisteluun).

Tervehtimisseremonia on aina ylitsevuotavan hellänriemukas!! Olinpa sitten nähnyt koiruuden viisi päivää aiemmin tai sen viisi minuuttia mikä meni kaupassakäyntiin!! Tassut vasten polvia ja vinkua, vikinää ja kevyttä kenttähaukahtelua. Usein katson koiran menemistä ja mietin josko ihan ikioman hankkisin. Pitäisi vain muuttaa joten ei ihan tässä juuri nyt. Tyydyn Mimmiin ja Mimmi on onnellisempi kun olen hänen elonpiirissään, Tyydyttävä vaihtokauppa, minulta laatuaikaa, häneltä kilo tai kaksi hellyttä, lojaalisuutta ja rakkautta. Itseasiassa olen voittaja tässä puodissa, koiran kiintymys on niin arvokasta.

Kiitos Mimmi että teet elämästäni ajoittain helpompaa, autat jaksamaan kun ahdistaa ja huolehdit siinä sivussa kunnostani. Kiitos. Hau.


                                                                     - - - - - - - - - -



Viivan triumfi sai seurakseen Sarvipään ja Epygtiläinen koirajumala metamofoosin. Kun ne saan laitettua samalle paperille niin niistä muodostuu..öö...hetkinen, häiriö kansainvälisessä kuva-, ääni- ja teletappiuhteydessä.....

Sarvipää löytyy kääntelemällä.. .

-La-la???

Epygt jne.

-Pai-pai???

Nooh, ei näy, kuulu, eikä tunnu teletappeja joten ehdotuksia tämän tri-etsin nimeksi otetaan vastaan.

Siinä tärkeimmät, lippu hulmuten kohden seuraava tuhoa ja pimeyttä

Sus'

Jatkan The Answer -yhtyeen promoamista.

Tämä on levyltä Solas, se ja Raise a little hell -levy ovat

toukokuun pyörineet ahkerasti kuvitteelisella

levylautasella. Jos rikastuisin hankkisin, kyllä LP-kokoelman.

Kansia oikastaan jopa vähän kaipaa.

Sinun suosikkilevynkantesi?

Takun teki:

Sus'

Repu

Saturday Classic 30052020

Kuten juonnossa Bono toteaa "Tästä biisistä on ollut puhetta, ehkä vähän liikaa puhetta..Tämä EI ole kapinalaulu, tämä on Sunday bloody sunday" ...stana kun menee oikein kylmät väreet, kerrassaan voimakas laulu ja Bono lataa tunnelman ihan kympillä!!

Lukiossa, about 17-18 vuotiaana eli 1985-86 U-2 oli parhautta, stadionrockkia asenteella. Oujee!! Vielä väkevämpi esitys on Bullet the Blue Sky,kun Bono kuiskaa syytösksen jenkkiyleisen silmille..in to the arms....of America! Ai että toimii.

Pakko kertoo, olin katsomassa silloisen tyttöystävän kanssa U-2 -leffaa Rattle and Hum ja jossain vartin kohdilla tämä kuiskuttaa mun korvaan että ihan Bonon näköinen tuo näyttelijä...repesin huolella=)


Sus'

Röökiä ja katumusta

käsitellään The Answerin biisissä Cigarettes and regrets. Kertosäkeen lause Devil's spoken, but the words came from my mouth on jotensakin puhutteleva. Paholaisen puhetta vaan minun suusta silti, sitä sanotaan vastuunkannoksi. Korona-aika tuntuu lisänneen ihmisten yhteistä huolta toisistaan, lähentänyt jopa. Luulisin.

Join eilen puoli litraa viinaa. tuli illalla outo mielihalu ja olin sen seurauksena humalassa ekaa kertaa kolmeen kuukauteen. Ihan siis kännissä, hyvin riitti Tapio-leka=) (pullon etiketissä lukee Suomalaisten viina, tuumasin jota toivotaan ettei tule perussuomalainen olo...)
Ja drinkit maistui hyvälle, oli Olvin viiden hedelmän mehua ja tölkkianansta, mandariinejä ja jäitä, ou jee! Aamuyöstä heräsin ja söin. Ei kaduttanut mutta olin vähän ihmeissäni että tätäkö se oli viimeiset vuodet, aika tylsää ja huono olo. Onneksi on lääkkeitä niin ei tarvitse kärsiä krapulasta, tosin kärsitytin itseäni iltaan asti. Ettei unohda, pitää kouluttaa itseään ajoittain.


Sus'huetseja on taas kertynyt:

Tanssivia otuksia

Elefantin lento

Tämä on itsestä onnistunein:

Viivan triumfi

Pihaan tuli sitten tuollaiset kalusteet, keinutuoli on tosin vanhasta setistä. Ja grilli. Pyöräteline on hyvä hankinta vaikka itselläni pyörää juuti nyt olekaan. Ruoho kun vaan vielä kasvaisi, eräs puluparvi sitä harvensi innokkaasti, stanan häiriköt. Niitä oli 13 joten jätin rauhaan....iiikk!! ;D

Sellaista Sujen rauhaan, koronaerakoituminen jatkuu, lippu korkealle ja

Jihuu!!


Sus'



Takun teki:  Sus'
                    Repu
                    Riitta K

                    Helvetin Pöllö

PilaSus'kuva

-Kiva hattu! ;D

-Haista... Kukkanen!!=)

Mitäs mieltä olette, kuulostaako Rasmuksen Lauri Ylönen kissalta, vai koiralta?

Kyllä minusta naukuu enempi, murisee vähemmän?

Eiköhän tuo kissa ole..kurrr...hihihi...täytyy kysyä jotta

onko se narttu vaiko uros...heh. Kattihan

se joka tapauksessa on.

Miumaumou

-.*.-

Hymyä tiistaihin,


Sus'


 Takut           Sus'
                    Repu
                    Riitta K
                    Helvetin Pöllö

Uutta musaa!! (kuuskyt-luvulta=) Ji-huu!!

Olen intoutunut kuuntelemaan kuuskyt-luvun rokettia. Tällä hetkellä on vanhassa vara parempi. Jotenkin on tuntunut jo pidempään ettei mikään tuore musajuttu kolahda, puolen vuoden aikana olen löytänyt sen sijaan paljon hyvää musaa menneestä.

Spotifystä olen kuunnellut Freetä, Creamia, Jeff Beckiä soolona, proge-pläjäyksiä kuten Camel, Focus ym. 1960-70 -luvuilla tehtiin järjettömän hyvää musaa, innovatiivista progeilua, perusjytää, ihan joka lähtöön. Nykyaikaa vaivaa ehkä eniten se soundien samankaltaisuus, oli sitten rockia, tanssimusaa, iskelmää, whatever niin soundit kuulostavat samanlaisilta. Bassot jytisee Teräsniskan iskelmässä kuin kasariheavymetallissa. Kitarasoolot jossain Neon kakkosen nyyhkyballadissa voisi yhtä hyvin olla gunnareiden biisistä.

Kuunnelkaapa esim tuo Suvin biisin kitarasoolo niin ymmärrätte mitä ajan takaa. Tämä on muuten se biisi joka sai mut rakastumaan Trashneckin ääneen, Kitarasoolo alkaa ajassa 2:30 ja sen jälkeen tuleva kertosäe ja sen loppu saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä, Suvin ääni nousee kertakaikkiaan hienoon, puhtaaseen, korkeaan säveleen, upeaa. Ja kun sanoitus on kohdillaan , video hyvä niin...Myyty!!!
Tällaiset hetket saa Sujen kaltaisen muusikko/musiikki-ihmisen tuntemaan että elämä on todellakin elämisen arvoista.


Mutta takaisin asiaan joka itseasiassa on jo sanottu. Voin vain suositella spotifyn/juutuupin ym striimipalveluiden umpimähkäistä selailua, yllätyksiä on joka nurkan takana (mitäääh, onko netissä nurkkiakin?? no on ja pimeyttäkin löytyy!!)

Oli tuossa parin viikon ajan sellainen yöelokausi, valvoin yöt ja nukuin päivät. Hiljaisuuden keskellä, jo naapureidenkin takia, musavalikoima kaipasi rauhallisempaa settiä ja lisäilin ennen niin vähän arvostamaani AOR-musaa. Tämä genre joka on yksinkertaisesti musaa josta on hiottu särmät ja kulmat pois, sellaista easy listening -kamaa, sopii oikein hyvä yön taustamusiikiksi. Toto, Foreigner, muutaman mainitakseni. Ehdottomaksi valtiaaksi nousi Vangelis,eräs yö kuuntelin noin kuusi älpeetä, erottamatta yhtään biisiä toisistaan, levyistä huomasi eron sillä V tekee teemamusaa. Siis hissimusaa joka on erittäin laadukasta mutta ei kuitenkaan häiritse vaan tasapainottaa harmonian. Öisin on kiva valvoa. Aouuuuuu!! Olen muutaman kerran jopa ulvonut yöllä, sain mäen koirat sekakuoroon, hih! Huvitti kun naapuri kysyi myöhemmin jotta 

-tiedätkö kuka (vai sinä) ulvoi viime yönä? 
-Eeeeeen tiedä enkä myönnä ennen kuin syyllinen löydetään;DD

V on tehnyt paljon leffamusaa, tämä Blade runnerista.

Ah, meinasi unohtua Pihalinnut eli The Yardbirds,(Beck soitti tässäkin orkassa). Oikein hyvää poppisrokkia ja tunnetta piisaa. Kun kitaristi on JB niin soolot ovat nannaa+++ ;)

Lisäänpä Taku -listan myös tähän niin ei tarvitse etsiä aiempaa:

Takun teki:  Sus'
                    Repu
                    Riitta K

Vielä sanon yhden. The Kinks. 

Eipä muuta kuin että hyviä löytöretkiä, internet on ääretön seikkailumaa=)
Mulle saa ja pitää suositella musaa, rakastan löytää uutta/vanhaa musaa, laulajan ääni on yleensä se joka ratkaisee, Robert Plant kolahtaa vaikka vetäisi Ukko Noaa tunnin;DD "Ukko-Nooa beibibeibibeeeeiiiibi oli kunnon mies beibeibeibeibibibibi---- *saahillittömännaurukohtauksen*

Sus'

Eikä tarvitse tässäkään asiassa mennä merta edemmäs kalaan.

Kirka/Blues section - Anna suukko vain (1967)

Aika raju eka rivi tekstissä:

  Jätin ruoskani pellon laitaan, nousin vintille..;DDD

Krapun kesälomittaja ilmoittautuu palvelukseen: -Nimeni on Haaste, Taku Haaste.(viikko22)

Ou jee!

Sen aikaa kun Susun/Caran krapukirjoitushaaste pitää lomaa sitä sijaistaa Sujen takukirjoitushaaste eli tarina kuvasta. Sitähän sanotaan jotta yksi kuva kertoo sen tuhannen sanaa joten saate siis kolmen sijasta tuhat plus tuhat sanaa.

Voit siis valita kahdesta kuvasta jommankumman ja kirjoittaa siihen tarinan, runon ja niin edelleen. Kuvista toinen tulee olemaan abstrakti ja toinen realistinen. Kuvien laatua valitan jo etukäteen, en ole kummoinen kuvaaja eikä tuolla uusvanhalla 3310llä saa mitään loistokkaita otoksia. Vaan sen verran kuitenkin että ajavat asiansa.

Kas niin viikon 22 Taku -kuvat:

Tämä on siis se realistinen kuva vaikka kohtuu

 abstraktin näköinen tuo puu tuossa parvekkeella.

Osa jo varmaan arvasi että nyt tulee Sushuets.

Jännää tuo holopaperi!!

Kopsaa jompikumpi kuva sivullesi ja kirjoita tarina. Krapuissa joskus harmittaa kun tuntuu että tarinaa riittäisi ja sit joutuu säätämään kun se sata tulee täyteen joten muutan sen verran että vähintään sata, enintään kolme sataa sanaa. Mikäli kirjoitat haikun tai runon niin lyhyempikin riittää, tämä tällaisena poikkeuksena joka täydellistää säännön=)

Sellainen kirjoitushaaste, aikaa viikko, sunnuntaisin tulee uudet kuvat. Inspiroitunutta kirjoittamisfiilistä kaikille ja osallistukaa ahkerasti, kyllä on hyvä kesäisinkin kerran viikossa kirjoittaa että pysyy taidot yllä ja kehittyy.

Laitan tähän toisen  kuvan tuosta huetsista niin näette kuinka holopaperi muuttuu kun valo/varjo muuttuu:

Tästä vinkki valokuvaajille: tee jotain

holopaperista ja sitten vain 

leikkimään valoilla/varjoilla=)

Tein viskipullon pahvikotelosta variksenpelättimen. Nyt kun pesin taas parvekelasit niin linnut tuppaa ajoittain kolauttelemaan päätään niihin. Tuo hässäkkä roikkuu kuminauhassa ja heijastaa sen verran auringon säteitä että toistaiseksi linnut ovat säästyneet päänsäryiltä ja minä empatiasurulta, kyllähän se nyt vähän ahdistaa kun viaton pikkuinen kolauttaa hennon päänsä ikkunaan niin että ääni kuuluu kauemmaksikin. Näin helposti asia ratkesi, tuo kuminauhan käyttö avasi minulle tämän mahdollisuuden, siis aluksi laitoin sen vain koristeeksi mutta tajusin nopeasti että linnut sitä säikkyivät, samaan tapaan kuin cd-levyjä joita osa porukasta käyttää puutarhoissaan. jihuu!

Ja nyt Taku by Sus'
(valitsen kuvan kaksi eli abstraktion)


Kävin vuoteelle pitkäkseni huokaisten. Päivä oli ollut pitkä ja väsytti niin ettei uni tullut. Vajosin jonkinlaiseen koiranuneen, päässä vilisi kaikenlaista mietettä ynnä ajatusta, suloisena sekamelskana niin kuin ajatuksilla on tapana. Yhtäkkiä en enää tiennyt olinko unessa, valveilla vai missä ihmeen välitilassa.

Tunsin kuinka kaikki tasaantui, eteeni avautui rannaton vihreä puumeri, huomasin seisovani vuoren laella. Joka suuntaan näkyi sen viiskyt kilsaa, sää oli kirkas ja vehreys henkevöitti rauhallisuudellaan sieluani. Aloin kohota ilmaan ja sen kummemin asiaa ihmettelemättä olikin jo avaruuksissa.

Näin Linnunradan kirkkaat pyörteet, universumin koko kartta aukesi sieluni silmin nähdä. Ymmärsin äkistään kaiken ja sehän on ihan liikaa. Se "kaikkeus" pimeni sekunnin murto-osassa ja säpsähdin istualleni vuoteessani. Mieleni oli yltiörauhallinen, olin jotenkin huumaantuneen mutta silti älyttömän kirkkauden pauloissa.

 -Voihan Zen, totesin ääneen ja ymmärsin.

Olin valaistunut.

- - - - - - 

Kas noin, 125 sanaa mikäli laskin oikein ja olenhan valaistunut joten väärää vastausta ei voi tulla..... 

(heh..)

Tekisi mieli kirjoittaa tuosta parvekepuusta toinen saman tien vaan ehkä nyt kuitenkin jätän väliin.
Ilmoitelkaa kommentteihin tekeleenne niin pidän taku-listaa tässä päivityksessä.

Takuilemisiin!!





Sus'





Takun teki:  Sus'
                    Repu
                    Riitta K
                    Helvetin Pöllö


p.s. Runolluksia & Riimityksiin lisätty runo Enemmän kuin eksyksissä, alkoi se kuuluisa suoni sykkiä elämää=)

Saturday Classic 23052020

Tavalla tai toisella tämä biisi soi päässäni ajoittain:

Blondie - One way or another

Ja LPn nimi on kiva läppä lepikselle eli Parallel lines vuodelta 1979


Lupsakkaa lauantaita,


Sus'

Läheisyyttäs kaipaan..

Tapasin tänään käydessäni kaupungilla ehkä noin viisitoista ihmistä. En kerrallaan vaan silleen viisi viiva kolme, mutta kylläpä teki hyvää=)
Eräs tuttava kahden vuosikymmenen takaa oli kovin uupelo ja itki, autoin ihmistä mäessä. Olen kiltti silleen. Jos ihminen ei auta ihmistä niin kukas sitä sit?

Tuo otsikko, jos ei ole, niin sopisi hyvin suomi-iskelmän otsikoksi,/hokemaksi.
Alkaa tässä paatuneinkin kaupunkierakko sulaa kun ei ole kaupanmyyjää enempää sosiaalista kontaktia.


Kuukkerin kuvahaulla tuli tää:

 


Ja tietysti tämä:

Ei minulla ole mitään vähäisempiä sosiaalisia kontakteja vastaan vaan kun ne, ikään kuin minimirajan alitukset, ja niihin riittää yksi miinus, niin alkaa näköjään nakertaa päätä jos ei reagoi.

Noh, tänään siis intoilin kaupungilla pari tuntia ja heitin läppää tutuilla ja tuntemattomille. Kaikki piti hienosti turvaväliä ja tunnelma oli loistava. Au paistoi täysillä ja ihmisillä oli kivaa.


Olen sosiaaliseti ladattu ainakin hetken=)


Sus'

p.s. muistakaa sunnuntai...taku is comin' and u'll be amazed...

or not.

Ulkoilemaan

Tuli eilen ravattua kymmenisen kilsaa, oli kerrassaan hieno ilma ja mieli kirkkaana painelin hymy naamassa pitkin poikin. Kävin tosin erään kaverin luona pikaiseen moikkaamassa vaan pakenin sieltä kun yksiössä oli niin paljon populaa että iski korona-ahdistus. Ei ollut kukaan kipeä mut silti tuli mieleen että nyt ei ole hyvä ihmistiheys jos jollain on oireettomana.

Keltinmäen raitti.

Koronan huomasi, raitti oli tyhjä immeisistä, normisti tuohon aikaan pitäisi tuossa kuvassa olla viitisen aikuista ja kymmenisen mukulaa, nyt ei ketään. Tuo Keltinmäki on täynnänsä yksiöllisiä kerrostaloja joten siellä asuu paljon nuorisoa, opiskelijoita ja syrjäytyneitä ja seassa tavan populaa, hieman keskiarvoa enemmän kuitenkin häiriöosastoa. Ja kävellessäni tuota nimenomaista pätkää kuului tuttua älämölöä kun muutamissa paikoissa harrastettiin nesteytettyä toimintaa. Ennen koronaa se sama älämölö olisi kuulunut pitkin poikin metsiä jotka suomalaiseen tapaan alkavat heti talon nurkalta. Nyt mölö kaikui talojen välissä.

En antanut älämölön häiritä ulkoiluani ja onnessani steppailin pitkin kaupungin katuja ja nautiskelin auringon paisteesta ja sain raitisilmamyrkytyksen joka kaatoi minut viattoman onnelliseen uneen, Vetäisin kuntoilullisen päivän päätteeksi sellaiset rapiat kymmenen tuntia unta palloon ja tänään on ollut niin pirteä ja hyvä fiilis. Eli siis ulkoilemaan!!

Kadonneiden käsineiden kerhon uusin tulokas!

Löytyi ihan toimiva, vain pidike puuttuu

vaan kyllä sen saa asennettua johonkin.

Outoa silti löytää liiketunnistinvalaisin

yleisen puiston roskiksen juurelta.

Otin talteen kun kuitenkin maksaa

 motonetissä 18 ekee.

Uusi kirjoitushaaste on luotu, julkistaminen sunnuntaina aamusta. Toivottavasti kiinnostaa ja osallistumisintoa riittää. Paljasta haasteen nimen jännityksen nostattamiseksi - T.A.K.U.

Ulkoilemisiin, reippaina käymme....

Sus'

Aamuntaulu

Nouseva aurinko maalaa

seinälleni

Aamuntaulun.

Mukavaa päivää,

Sus'

Krapu lomailee, Sus' julkistaa sunnuntaina uuden kirjoitushaasteen!!

Ou jee!

Olen jo keksinyt uuden kirjoitushaasteen ja on erilainen kuin krapun kolme sanaa (viisi sanaa??) mutta jotain voisi kravusta lainata eli  sen pituuden, joskin...hmm...täytyy vielä miettiä. Sunnuntaina selviää=)

Kuunnellut koko päivän The Policea, kyllä Sting kumppaneineen teki hyvää musaa, varsinkin soundi on omaperäinen, edelleen ajankohtainen, ei ole aika syönyt.

On huvittavaa että ihmiset ei oikeasti kuuntele mitä lauluissa lauletaan, esimerkiksi tämä Every breath you take -biisi, monet sitä soittavat häissään ym. vakuutena rakkaudestaan. Itse Sting jossain haastattelussa on asialle hymähdellyt, biisi nimittäin kertoo stalkkerista, vaanijasta, mustasukkaisesta ihmisestä.

Kysymys .  Stingin oikea nimi on? (älä kuukleta!)

Sellaista,


Sus'

Krapu Ventti ja ihmeelistä maailmaa ihmetellessä.. .

kevät, korona, kesä


Keväällä katselin auringon koronaa kun oli pimennys, olihan hieno! Pian tämä jälkeen alkoi elämän pimennys ja korona valtasi taudin muodossa koko maailman, kaamea luettavaa kun pikkupennutkin ottaa lukua vaikka ensin luultiin juuri heidän selviävän lähes oireettomasti tästä pandemiasta,

Ainoa hyvä puoli tästä tuntuu olevan että pohjois-amerikan suuri ja kaunis  tulee luultavasti häviämään uusintaotelun ja koronaation saa kokea Bidenin Joe.

Itse taidan kesän tullen elvyttää vanhan peliharrastuksen ja hankkia korona-laudan, ne muoviset palikat ja puukepit, sen neliön muotoisen laudan, muistateko? Niin, toinen mikä hyötyy tilanteesta on korona-pelien valmistaja, tiesittekö että niitä tehdään täällä Jyväskylässä?

En tiennyt minäkään kunnes luin sen Ilta-Sanomista,  sitä oppii kun ei tylsisty vanhuuteen vaan pysyy ajan hermolla!



Sellainen krapu, vedin Caran innoittamana faktalinjalla... . Yleensä tulee kirjoitettua ihan vaan fiktiivistä huttua;D PAitsi että ei kai ollut mitään pimennystä keväällä enkä ole ostamassa korona-peliä mutta kuitenkin... (ota musta nyt sitten selvä!!)

Jokseenkin huvitti tässä uutisessa uus-dokumentista Edward VIIIsta ja hänen natsiyhteyksistään lukiessani luvun jossa käsitellään avioliittoa Wallis Simpsonin kanssa se että Englannin kirkko vastusti kovin tätä liittoa ja niinhän siinä kävi että joutuu luopumaan kruunustaan vaan piti päänsä ja nai rakkaansa. Koko enlannin kirkkohan on perustetu siksi että toinen kasi eli Henri VIII saisi eron vaimostaan jaa pääsisi uudelleen naimisiin, yrittämään josko tällä kertaa saisi kruununperillisen. Mielenkiintoisen ironinen ristiriita ihmeteltäväksi.

Yleisesti ottaen ihmetyttää että tämäkin skandaali muistetaan paremmin kuin ne natsiyhteydet jotka minusta ovat merkityksellisempiä maailmanhistorian kannalta kuin joku avioliitto. Ja tästä aasinsilllan ylityksesta pääsen siihen että monogaminen liitto ihmisten välillä on niin perustavassa ristiriidassa ihmisen olemuksen kanssa ettei mitään rajaa. Avioliitolle pitäisi rajata viisvuotiskaudet jonka jälkeen se ilman erillistä ilmoitusta peruuntuisi. Niin paljon on esimerkkejä siitä ettei kahta ihmistä ole tarkoitettu olemaan yhdessä ikuisuuksia, puolesta vähemmän.

Joku tilastomuisto on että ekan kahden vuoden aikana yli puolet eroavat jokatapauksessa. Ja johan se että nainen  etsii itselleen puolisoksi sitä yhtä joka turvaa ja hoitaa taloudellisen puolen (onneksi nämä perusroolit edes ovat muutumassa) ja mies taas geneettisellä tasolla haluaa levittää siementään kaikkiin mahdollisiin kohteisiin, on niin tolkuton ristiriita ettei sitä mikään kuvitteellinen partaukkeli tai hänen sääntönsä/siunauksensa saa muuttumaan. En sinänsä ole yksiavioisuutta vastaan, kaikki niin kuin parhaaksi näkee mutta ylhäältä päin antetuna lakina ja sääntönä aivan sviidun typerää. Uskonto on myrkkyä, usko taas hyvinkin tarpeellinen työkalua, siinä missä toivo ja rakkauskin.

Jatkan maailman äimäämistä, hyvää sunnuntaita itsekullekin säädylle,


Sus'

Lauantain Klassikko 16052020

Ronnie James Dio heitti lusikan nurkkaan tasan 10 vuotta sitten joten lauantain klassikko menee itseoikeutetusti hänelle. Minä kun tyksin enempi Rainbow'n aikaisesta Diosta niin Kill the Kingillä mennään, aika vahva setin aloitusbiisi:

Sus'

Suden tunnit

Sitä sanotaan näitä aamuyön tunteja, kolmesta neljään, viiteen, suden tunneiksi. Vai onko se vain tuo neljäs tunti joka on suden tunti? En ole ihan saletti mutta jotensakin näin. Toinen mitä olen tässä yön tunteina, kun kylä on hiljainen ja tolkuimmat ihmiset nukkuvat autuaan untansa, hullujen ja insomnikoiden valvoessa, on tämä kuuluisa Jonni. Onko hän eläin, ihminen vai henkiolento? Jumaluus? Was?? Sillä aika moni ihminen ja asia on tuomittu Jonnin joutavaksi.

Usein tuntuu itsestänikin että kuulun Jonnille, olen Jonnin joutava, joudan hyvin Jonnille. Joutuukohan siellä Jonnilla sitten tekemään jotain, pistääkö Jonni töihin? Vai saako siellä nimenomaan vain olla, jouten? Usein myös huomaan lukevani tai katsovani aivan yhdentekevää ohjelmaa, kirjaa.. . Onko se sitten niin että joku, siis vain yksi, on jotain tehnyt ja se on ollut Jonnille menossa eli aivan joutavaa touhua? Kahta tahi useampaa ei ole ollut tekemässä sillä yhdentekevää sanoo jo nimikin, ei kahden- tai kolmentekevää.

Lentävässä Tiikerissä oli jännää holopaperia, siis hologrammi -pintaista, sitähän oli heti koitettava Sushuetseihin, en oikein tiedä... . Noissa kuvissa se efekti ei näy eikä se livenäkään nyt niin hieno ole kuin alunperin ajattelin vaan ihan kivaa vaihtelua ja hintahan näitä ei pilaa, eurolla viisi arkkia (A4). Kovin on halppis tuo LT, krääsäkauppahan se on ja länsimaisen elämäntavan huipentuma sinänsä. Kauppa jossa yksikään tuote ei ole kallis eikä niillä ole juurikaan järjellistä käyttöä, tai on siis kynillä ja kynttilöillä mutta ei sellaista "ilman tätä tuotetta elämä on mahdotonta" tavaraa. Kaikkea sälää ja kivaa, siniseksi tuunattu Pupupluukin on LTstä alunperin:

Ja Pupupluun vatsan päällä oleva metalliruusu on alunperin Tiimarista. Sen kaaduttuahan tilaa aukesi Lentävälle Nee..sorry, Tiikerille, kokolailla samantapainen tuotevalikoima. joskin Tiimarilla oli paljon isompi, liekö siihen kaatunutkin, olisi pysynyt krääsässä=)

Mnjaa, siinäpä yhdentekevää, jonnin joutavaa, tai ehkä sittenkin....aavistuksen filosofista, tolkullista tekstiä ja öistä ajatuksenjuoksua kaikille rakkaille lukijoilleni mietittäväksi tänä suloisena toukokuun perjantaina. toivon siis että on suloinen päivä, saattaahan tuo kääntyä ylen mahdottomaksikin, mene ja tiedä.

Hyvää viikonloppua,


Sus'

Käpälä taskussa - Alanis Morissette

Olin ruotsinmaalla kun tämä levy julkaistiin 

ysärin lopulla , ostin jokerilla c-kasetin.

Tykkäsin kovasti, nainen rokkasi aivan kympillä

äijät kumoon. Vaikka enteitä olikin niin

tuosta levystä alkanut räjähdys oli silti

yllättävä, joskin erittäin tervetullut!!

En ole Zen Cafen ja Alter Bridgen jälkeen,

tai siis kakstuhat-luvulla juurikaan löytänyt

päräyttävää miesten tekemää rokettia.

Ehkä Answer ja pari muuta mut siis

naisia pilvin pimein - Vilkku- ja Tervomaa, Pmmp:n Mira ja Paula,

Jenni Vartiainen, SANNI, Irina, järjetön liuta upeita naisia

jotka ovat tehneet musaa joka on täyttänyt mun soittolistat

80%sti. Kiitos!!

Keep on rockin' Gals!!

Hiihaahohohehehehhuaaaahahahahah!!!

Kettu ja Sus' käy samoilla kierroksilla... :P

Olen pieni possu ja rakastan rock'n'rollia!!

Löysin vallan ihanan graffitin:

Kyllä mieltä lämmittää näinä aikoina kun hiphop, är'än'bee villitsee nuorisoa että jotkut yhä luottavat vanhaan kunnon rock'n'rolliin!! Itselle kun nuo hiphopit ja r'n'b ei juuri kolahda. Siis vanha rythm'n'blues kylläkin vaan nämä nykyajan Shakirat ja muut aika yhdentekevää.

Tänäänkin tuli kuunneltua muutama tunti Free -yhtyettä, hetken mielijohteesta sen etsin spotifystä ja hyvin hurahti muutama tunti kun taustalla pauhaa roketti. ou jee!!


Eräs lähistön talo on suojattu kissapowerilla:

Eeeen kyllä tuohon pihaan pidemmälle mene, mikä lie taistelukoulutuksen saanut feline sieltä iskee kyntensä vanhaan sus'rukkaan ja sit verissäpäin kotio häpeemään, eihän susi voi tunnustaa ottaneensa pataan katilta;DD


Eipä tässä tämän kummempia, koronaeristys jatkuu. Onneksi hetkellinen rahapula helpottaa kun sain tuon ylimääräisen kepin myytyä, lakkaa häiritsemästä olemassaolollaan ja menee nuorelle ja nälkäiselle keikkakäyttöön. olen tyytyväinen kun keppi saa asiallisen kodin ja oma pula helpottaa kertaheitolla.


Sushuetsejakin pääsee taas väsäämään kun saa ostettua tarvikkeita, olen niin innolla puskenut että otin viimeksi liimaakin samantien kolme puikkoa, viime viikolla. puolitoista mennyt jo....=)


Tässäpä satoa:

Afrika tearin' apart

Glass-eyed-pet

Kokoelma keltaisella

Kummalispartainen Se jostakin

Roiskeet

Areenavinkki: vuodelta 1992 Q ja tähdet - Kirka. Etsiskelin jotain ja tämä pomppasi esiin, nämä on muistaakseni hyviä ohjelmia ja Kirkaa on hyvä muistella hetken verran, oli hänellä aivan tolkuttoman hyvä ääni ja tulkinta, täysverisin suomalainen rockukko jonka paikka olisi ollut maailmalla muiden starojen seassa!! Kevyet mullat.. .



Sellaista,


Sus'

Free - Come together in the morning

Niin kaunis melodia, ah, mestaristeos!!

Krapu 20 ja myynti-ilmoituksia sekä kuulumisia

Viikon sanat ovat: käsi, sydän, työ


Sydänmestä otti kun katsoin viimeistä  korttiani - pataässä!!! Pidin pokkani ja taisinpa jopa esittää pettynyttä, huokailin ja nyyhkin, samaan aikaan riemuitsi hiljaa. Täysikäsi kahdella ässällä ja kolmella seiskalla ja olin sentään vaihtanut kolme kortia, seiskaparin jäädessä käteen.

Työstä kävi pitää tunteet kurissa sillä liikaa ei saanut näytellä pettynyttäkään. Kaksi neljästä pelaajasta foldasi (lopetti pelaamisen) ja kiroilin jo että nyt jää potti pieneksi kun kerrankin.. -Maksan sen satasen ja korotan kolmella!

Jihuu!, iloitsin mielessäni ja haudanvakavana: -Mitäääh, onkos siellä joku hyväkin peli..hmmm, no jos nyt katsoisin kuitenkin...ja korotan sen kolmesataa minäkin.

Jatkoimme kunnes kummankin kaikki rahat oli pöydässä. Täysikäteni sai kaverin kyyneliin.




Sellainen uhkaspelauskrapu=)

Myynnit suljettu!!

                                             



Tuo kitara, tai sen myyminen.... tämä mun konmaritus joka alkoi joskus parikymppisenä kun muutin omaan kotiin, on mennyt siihen pisteeseen että jos en pysty itselleni perustelemaan miksi tarvitsen jotain, en sitä pysty katselemaan ja sen on lähdettävä. Ennen tämän kitaran saamista ei ole ollut mitään dilemmaa asian suhteen mutta nyt haluaisin pitää tuon kitaran, ihan vain pitääkseni sen. Vaan ei pysty. En voi mitenkään perustella itselleni mikitetyn kitaran roikkumista seinällä sillä sen kitaran olemassaolon tarkoitus on olla käyttöväline, työkitara, sen pitää päästä studioon tai keikoille, mun seinällä mikeistä ei ole mitään iloa. Ja kun on yksi kitara jo niin en sitä toista tarvitse senkään tähden. Jos tuo olisi ainoa niin ongelmaa ei olisi, joskin tilaisuuden tullen vaihtaisin sen mikittömään versioon.

Teenkö elämästäni vaikeaa? Ehkä mutta toisaalta on hetkellinen kassavirtavajekin, kitaran myynti ratkaisisi usean ongelman kerralla. Ostakee pois, hyvä soundi tässä yksilössä, murrrrrrrrisee sopivasti ja heläjää kivasti (siis hyvä ala- ja yläpään äänirekisteri.

Koronaeristäytyminen jatkuu, alan jo nauttia tästä.  Aiemmin erakoitumista pidettiin jotenkin outona, mikä lie hippihihhuli, vaan nythän se on niin trendikästä ettei mikään=)

Mukavaa alkanutta viikkoa kaille,


Sus'

Lauantain klassikot

Susupetalin klassikkohaasteeseen heitän skataa! Jossain välissä, jotenkin liitän tämän kasarin alkuun, puoleen väliin,  tuli punkin ja uuden aallon vanavedessä myös britti-skata ja yksi hittuniisi oli ylitse muiden:

MADNESS - One step beyond

Kas, biisin tiedoissa on maininta että on julkaistu -79 eli suomeen se on tullut 80-81, silloin oltiin pahasti jälkijunassa. Niin tai näin, hauskaa jytkettähän tämä on vieläkin. Videon alussa on 30 sekkaa jotain outua häröilyä joka saisi minut skittppamaan koko biisin. ilmeisesti laitettu vähän venyttämän sillä siltikin pituutta on vain 2:59. Astu rohkeasti skan hullumpaan maailmaan;D



Ihan jokerina (veckans jokkerpot!) löysin jostain Ismo Leikolan koronahassuttelun, tehty CCRn biiseihin, oikein hyvä, nauroin ääneen muutaman kerran:

Lauantaitaitaitaitaitaitaita......tatatatata.

Sus'

Sen seitsemän asiaa, toukoilee Sus'

Sain jumalaisen, kollektiivisen alitajuisen, voimaeläimellisen... , ihan minkälainen kuoleman jälkeisen elämän -filosofia kullakin nyt on,  mutta siis... inspiraation!!

Näin läheisen koulun pihalla, sen poikki oikaistessani, metrisen styroksi-palikan. Siinä samassa tuo salaman kaltainen, Heureka! -lamppuinen, johdatusvälähdys näytti palikan roikkumassa katosta, ja siinä oli useita Sushueetseja!! Siis oikeasti hieno hetki, kokemus, tilanne. Ikäänkuin olisi todellisuuden päälle ilmaantunut kuva palikasta roikkumassa ilmassa! Siisti graafinen esitys aivoilta, jää power point -esitys kakkoseksi. Tai itseasiassa ehkä jopa viidenneksi;D

Lopputulos, olkaa hyvät:

Nimet on vielä keksimättä..

Pitäisikö härskisti laittaa että 

WTC -Sushuets -towerseries parts 1-2

No jos nyt kuitenkin jotain ihan muuta;P

toteemipaalut vois olla jees=)

Oli tuossa hetki sitten päättynyt, noin 4 tunnin mittainen askartelusessio, liimailin, leikkasin ja intoilin, inspiksen vallassa on hieno puskea menemään, senkun tekee vaan.

Oikein voimallista ja voimaannuttavaa toimintaa. Edelleenkin rentouttavin puuha mitä voi harrastaa, Sujelle, meditatiivista jopa. Ajatuksiaan ja tunnelmiaan sitä näihin laittaa, tahtomattaankin, johtuen tekotavasta. En siis mitenkään suunnittele tai luonnostele, sakset käpälään ja kartonkia leikkaamaan. Joskus näitä katsellessa huomaa että on ajatellut jotain tapahtumaa, kuviin työntyy esineitä tai henkilöön liittyviä muotoja tms. Tämä muistikirjamaisuus tosin aukeaa vain itselle vaan itsellenihän näitä teenkin. Tai pahvilaattikkoa varten, laatikon eksistentiaalinen olemus hehkuu tyytyväisyyttä kun sen sisällä on tavaraa... .

Niin, siitä tekemisestä siis, vain värin alle, päälle yks tai kaks, sateenkaarikuvat on ihan liian vaikeita saada tasapainoon. Kolme väriä on kokolailla ideaali. Ajatelkaas että joku jenkkisekopäätaidehörhö "keksisi" mut ja sit kauhea älämölö MoMAa myöten ja askartelijasta tuleekin älyttömän kalliita töitä myyvä taiteilija, jonka rakettimainen nousu loistoon ja maineeseen saa kateudesta vihreiksi muutkin kuin suomalaiset ja jonka tuho on maailmoja ravisuttava syöksykierre Danten helvettiin, Sodoman ja Gomorran kaikki iljettävyydet sisätävä supernovamainen tuhoon lento!

Oih!! On haaveita jotka jää (onnenksi) toteutumatta vaan onhan sitä hauskaa ja rentouttavaa ajaa tuollainenkin kela kun on tätä aikaa miettiä. Hih, olisi se silti hassua, Sus' nyy jorkissa warhol-häröpettereiden seassa, (sehän nyt on mullissa jo mut joku muu vastaava), joku löisi käteen kultaisen puhelimem ja sanoisi jotain näsäviisasta, kuten A.W. antoi Jim Morrisonille (The Doors),

Tästä saisi heittämällä 5 000,00$

Mutta sitten jotain harvinaisempaa, Sushuetseja joissa lukee jotain!! Näitä on todella vähän, ehkä viisi olen tehnyt tämän kahden(?) vuoden aikana kun näitä olen väsäillyt.

Tämä oli kun oli joku idea että hautakivi pitää tehdä

ja siitä tulikin kauhea kosto-tarantino-fiilis;D

Siis kuva on synkkä ja verihurmeinen

vaan tehdessä hihittelin et jopas tuli rankkaa

schaissee, heh... .

Oli tuollainen vastarinta-tarra niin siksi siitä tein 'esin.

Tämä on keittiöstä makuu/olohuoneeseen -oven yläpuolella.

 On niin hyvä mieli, tuuli suotuisa, eteläinen ja leppeä että pitää soittaa tähän väliin vähän hauskaa Sannia - Pam-pam-pam!!

"voisin runkkaa, mut se on tylsää"

Olen jyrkästi eri mieltä, runk-

runk ei ole tylsää... .

Repulaisen susikuvaan tein vähän taustaa, kun on 

lehtipaperia niin tarvitsee vähän vahviketta.

Hyvä tuli, kiitos siis vielä kuvasta.

Sellaista sujenpesäss', sen seitsemän asiaa ja juttua päässä, kylkeen kuus muunlaista ja hölmöä....
Väistelkää koronaa, taistellaan yhdessä, tämä on X,Y ja milleniaalien talvisota, ne kaameat koronavuodet (juu, luulen että tämä touhu kestää ensi vuoden ainakin, ei tosin tällaisena umpikii hela maa, mutta että tulee rokote ja asia saadaan riittävästi hallintaan), Oi kaipaan jo sitä aikaa, nyt jo alkaa korona puskea korvista. Lehdessäkin on haku aihetunnisteella Jotain Muuta Kuin Koronaa.

Jollakulla graffitiduuudella on toooodella välähtänyt. 

Niin surullista, niin totta

Uutta pihaa pukkaa. Minuakin huudeltiin 

(leikkimielellä) hiekkaa tasoittamaan.

Kyllähän nuo on jo kahdeksassa

vuodessa oppineet jota ei ole

minun juttu. Työnteko.... .

;D

Mutta pihasta tuli hieno. Itseasiassa saattaa ruohon kasvettua näyttää tylsemmältä. Minusta tuo näyttää just nyt ja tuollaisena oikein hienolta. Aavikon fiilistä ripaus, ja symboliikkaa. Vaikka grilli alttarina on kokolailla suomalaisuuden ytimessä niin olisi sellainen tiilistä muurattu pihaväsäys parempi. Tai kokonaan jotain muuta, es. kanakoppi? Ou jee, kot,kot,kot-tiinpäin on kaik munat!!

Sus'

Efektieläin

Kun kuuntelee viiskyt-luvun lopusta alkaen rokkibiisien kitarasooloja niin niissähän alkaa olla vinkua, vonkua ja miukumaukomoukumista eli siis monasti tulee mieleen kissan erilaiset ääntelyt tai vaihtoehtoisesti voi kuulla koiramaista murinaan. Selitys tähän on tietenkin kitaran ja vahvistimen väliin kytketty efektilaite.

Harva tietää ja saa nähdä kauanko tämäkään teksti näkyy sillä aion paljastaa salaisen tiedon josta osa eläinaktivisteja vetänee herneen nokkaan. Ja siis.....tuo signaalin muutos eli kun kytket laitteen päälle ja kirkas kitarankielien helähdys muuttuu rokkenrollin vaarallisuutta alleviivaavaksi ärinäksi, tapahtuu astumalla kissan hännän päälle!!!

Kyllä, asia on juurikin niin. Mitä useampi kissanhäntä, sen paremmat soundit. Kunnon soolon soittamiseen tarvitaan useampi kissaboksi ja muutama koiralaatikollinen, varsinkin heavy metal -genreissä soitettava materiaali on niin tymäkkää että kissoja/koiria kuluu.

Kuvan kissat ovat pääsosassa tässä kitarasoolossa:

Tarkennan tässä nyt sen verran että kissat/koirat eivät suinkaan kuoleennu kun niitä käytetään efektin aikaansaamiseksi mutta silti se on eläimille vaativa temppu, henkisesti kulutavaa ja Efektieläinten yhdistys suosittaa sivuillaan pitämään efektieläimestä erityistä huolta ja hoivaa. Ihmisten kanssa kun nyt ollaan tekemisissä niin satuu tietenkin sellaisiakin tapauksia että efektieläin hyljätään studiokesän jälkeen ja sitten nämä raasut hakeutuvat koteihin joissa kitaramusiikkia kuunnellaan.

Efektieläimen kohtalona on tulla riippuvaiseksi äänekkäästä kitaramusiikista joskin lupaavia kokeiluja on tehty klassisen musikin soittamisella. Noin 6 kymmenestä eläimestä on saanut helpotusta addiktioonsa, osa on jopa vapautunut täysin.

Kuvan koiralauma oli käytössä Ozzyn kitaristilla äänitettäessä No more ters -kappaletta. Kyseinen reilu kitaristi palkitsi lauman vuoden hauhautsamppiooneilla mistä hurtat iloitsivat ja haukkuivat muut kitaristit, haastaen heidät käyttäytymään Randy Castillon tasolla.


Efektieläinten suljetuissa piireissä muistellaan edelleen legendaarista Jimmy Hendrixin vetoa, Tähtilipun soittamiseen tarvitavien eläinten määrä nousi tuonaikaiseen huippuunsa: lavan alla oli 150 kissaa ja 15 koiraa. Keikan jälkeen JH osoitti suurta arvonantoa efektieläimille ja heidät kaikki vapautetiin eläkepäiville JHn rakennuttamaan Efektieläinten Eläkehuvilaan joka kulkee nimellä Paijjjaus <3

Kas näin, salaisuuis on nyt tullut julki kuten salaisuuden luonteeseen kuuluu, saas nähdä minkälaiset kilarit petalaiset ja animaliat saa aikaiseksi. meneekö räkäinen rokkenroll pannaan, tuleeko sen soittamisesta, välittämisestä, jopa kuuntelusta, rikos?

Onko Sota Efektejä Vastaan ovella, rynniikö Vapauttakaa kaikki, ainakin Bräiviikki!! -ryhmäläiset  Suomen kenneleihin ja löytöeläinkoteihin päästäen eläimet vapauteen, ennen kaikkea, mitä mieltä presidentti Tarja Halosen kissat ovat asiasta??

Vähän hymyä koronan vakavoittamaan kansaan,


Sus'