Amatöörisoittajan ja ammattilaisen ero

 Amatöörisoitaajn erottaa siitä että hän osaa soittaa biisin eri osat sinne päin, saa sen silleen eloon että jengi alkaa hihkumaan mutta kun ammattilainen on saanut ne 10 000 kasaan niin se sama biisi kuulostaa aivan erilaiselta, siinä on groove, flow-tila, se lentää, kulkee eteenpäin vastaanpanematomasti ja ennenkaikkea, se mikä kuulosti ekoina vuosian kaamealta meteliltä autotallista, niitä kolmen soinnun biisejä hakatessa, kuulostaa nyt aivan helvetin upealta.

Seuraavassa esimerkissä on huonot soundit mutta silti ZZ Top keikalla vuonna 2003 todistaa edellisen väitteen. Lisäksi kerron vielä yhdestä erikoisuudesta: kun sen osaa tehdä niin biisin voi lopettaa kesken ja silti se rytmi ja riffiit jäävät jylläämään ilmaan, "äänettömänä" huutomyrskynä yleisöstä!!!! 

Itseasiassa biisissä on kaksi sointua ja kolme, neljä perusriffiä, ei siis edes kolmea sointua. Sen voi soittaa yksinkertaisillimmillaan yhdella akustisella, ja hakata niitä kahta sointua. Siinä sen nerukkuus piileekin, sillä  siihen voi lisätä kaikkea míkä kuulostaa hyvältä... . Ja niin oppii soittamaan.

Olen kerran kokenut sen tunten kun laitan kädet kitaran päälle ja huudan mikkiin laulakaas te   niin mä kuuntelen välillä, ja sit n. 1500 partiolaista huutaa kurkkusuoran jotain drunken sailoria, aivan ässäfiilis!! 

Sujen stadionkokemus;)

Tervas-90/8 suurpartioleiri,kv. 13 000 os.ottajaa.

Oma radio, telttakylä keskellä ei mitään- metsässä. 

Lava oli hiekkakuopan muodostamassa amfiteatterissa, siisti stage.

 Ai hitto, se kokemus oli mun White Lighting, sain niin paljon hiilaavaa voimaa että parannuin lopullisesti keväisen miinussalaman iskusta, auton allejäämisestä. Karma kuitasi;)

Julkaisen poikkeuksellisesti omalla naamalla,

koska olen ollut komea nuori mies ja karismaa

riittävästi suomenmaata kiertämään,

 vaan elämä vei toisaalle, sano.

Pyydän henkilöitä jotka tunnistavat minut, olemaan nimeämättä minua kommenteissa, kiitos:)

Nyt todella arvostamani ZZ Top:

Rummuissa Frank "Parta" Beard, basso/laulu 

Dusty Hill r.i.p. ja kitarassa/laulussa Billy Gibbons.

On jätkä (Beard?parta)llä nimet;) ja parranpärinältä ei voi välttyä;D Anekdootti - Kun Eliminator -lp nousi top 10, Gillette tarjosi miljoona taalaa per naama (parta naamassa-duolle) jos kundit ajaa partansa mainoksessa. Ei ajaneet, periaatteesta. Eikä kyllä tarvinnut rahan takia muutenkaan, levy myi tsiljoonia, se oli pitkän hetken kuuminta hottia.

Tiiättepähän nyt sitte tuonnii, sanois savolaisukko, kai?

Sus'