Mutta mitään niin hurjaa ei lopultakaan voi keksiä etteikö todellisuudessa tapahtuisi vielä älyttömämpiä=) Usein tositapahtumia ei voi edes kertoa ilman että ollaan varmoja että tämä on keksitty. Hollywoodin unelmatehtaat suoltaa perussontaa tuutin täydeltä jonka seurauksena ihmisten mileikuvitus köyhtyy ja ei enää pysty kuvittelemaan mahdolliseksi asioita jotka oikeasti tapahtuu.
Maailma on jännä paikka jossa pyörii 7 miljardia kohtuullisen älykästä mutta usein vitun tyhmää ( siis viisauden vastakohtana, älykkyys ja viisaus on eri asioita) ihmiseläintä. Ongelma on se että me ollaan älykkäimmät eläimet ja pidetään itseämme erillisinä eliömaailmasta vaikka lopulta meidän ja eläinten ero ei ole sen suurempi kuin delfiinin ja variksen.
Plääh, ei kovin valaiseva vertaus mutta siis yritän vääntää (itselleni) rautalangasta että delfiinin ja ihmisen ero on hyvin pieni mutta ihminen itse pitää eroa erittäinkin merkittävänä. mikä jos sinänsä tekee ihmisestä delfiiniä tyhmemmän=)
Mielikuvitukseton ihminen ei ymmärrä satujen funktiota, ainakaan syvällisesti, epäilen. Samalla kaiken maailman menninkäiset, peikot, lohharit, haltiat ja kotitonttujen armeijat lentävät roskakoriin. Tai eivät siis lennä, tietenkään, olemattomat eivät voi lentää (kai?) joten käytän ilmaisua ovat merkityksettömiä, joutavat sivuuttaa, ei kannata panostaa energiaa.
Täälaiset ihmiset tosin suunnittelevat yleensä ihan tolkun hyviä teknisiä ja mekaanisia laitteita, niiden suunnittelu ja toteutus vaatii lähinnä kylmien faktojen hallintaa, numeroita, kaavoja, sääntöjä jne. eli asioita joita ei esiinny kuvitteellisissa jutuissa. Niissä sääntönä on säännöttömyys, tai itse asiassa se että aina voidaan jokin sääntö kiertää mikäli todellisuus alkaa haitata hyvää tarinaa;D
Elämää avaruustötterössä eli Kaikkeuden historia
Toisaalta esim auto joka on mekaanis-tekninen kokonaisuus johon vieläpä lykätty sähköä, muodostaa kokonaisuuden jonka yksittäiset osat ovat juuuri näitä sääntöjä, kaavoja, laskelmia eli luulisi lopputuloksen olevan aina ennakoidun oloinen. Vaan todellisuus on se että kun esim. auton sähköjärjestelmään tulee vika niin tulee mieleen henkimaailman asiat. Sähköasentajat myöntävät itsekin että saattavat jahdata vikaa koko päivän mittareilla, käydenläpi kaiken eikä vikaa löydy. Sillä se kadonnut yhtä mystisesti kuin syntyikin.
Elämä, tuo mysteeri jota olemme tutkineet yhtä kauan kuin on ihmisiä ollut ja flooraa sekä faunaa vaan ei edes sen perusmerkitystä ole selvitetty=) Aivojen toiminta joka määrittää meidät ihmisiksi ja on kaiken takana, on vielä isompi mysteeri vaikka se ei sinänsä ole muuta kuin lihakseen keskitetty hermojärjestelmä jossa on miljardeja soluja jotka toimivat keskenään, erikseen ja ryhmässä - tavallaan kone joka tuottaa ajatuksia. Vaan niin monimutkainen kone jotta blueprintsejä on turha alkaa kaivata tässä muutaman sukupolven aikana. Ennustaminen on hankalaa kun edistys on usein ekspotentiaalista, ei pelkkää plussaa ja miinusta.
Tiesitkö esim että muisti ei toimi niin kuin
vaikkapa tietokirja, muuttumattomana?
Ei, muisti mukautuu elämään ja jos jokin
asia menneisyydessä on ristiriidassa
nykyisyyden kanssa, muisto muuttuu vastaamaan
nykytilaa. Tämä siksi ettei psyyke leviä pitkin maantietä=)
Mnjaa, tässä esimerkki asioista joita pohdiskelen pitkin päivää. Tänään tällaisia, huomenna saattaa asialistalla olla vaikkapa koiran reittivalinta tai maksalaatikon ulkopuolelta ajateltu menyy (heh, paskoja läppiä, niiden taso on vuodesta toiseen vakaa eli mahdollisimma paska;D)
Sus'
