Viikon 6 krapusanat ovat perinteinen, mauton, harhaanjohtava.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki Susu Petalin blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Isoisän kiltteys
Mies tulee töistä, nälissään kuin susihukkanen joka yksin ravaa puolisoaan etsimässä. Istuu pöytään ja vaimonsa annostelee jotain epämääräisen näköistä soppaa.
- No mitä helvetin litkua tämä nyt on?
- Se on itä-Karjalaista perinnesoppaa, ei..
- Aivan mautonta, anna suolaa.. . Äääh paskaa vieläkin, nyt vain suolaista. Se on kuule vaimo pien’ niin etttä raavas mies tarvisee rankat eväät!!
- Kyllä tämä aina ukille kelpasi ja sanoi etttä hyvää on ja maha tuli täyteen yhdestä lautasellisesta...ai hitto, sitäkös se tarkoittikin, antoi tahallisesti harhaanjohtavan kommentin välttääkseen riitelyä…
Vaimo maistaa soppaa: - Hyi saatana, olet oikeassa, tämähän on ihan hirveätä...
****
Sellainen kraapaisu, joskus se vain on nieltävä katkerinkin kalkki jotta ei synny sotaa;D
Sus'
P.s. Sanapasasen blogista löytyy viisi talvisodan aikaista kirjettä, Klik! Se neljäs kirje, joka kertoo siitä hetkestä kun sota loppuu, sai minut lähes nyyhkimään ilosta. Siis että voikin olla rankkaa, silti tyypit siellä oli että no hyvä, nyt se loppu, se siitä ja siviiliin tekemään töitä. Suosittelen vahvasti.
Vai niin se ukki sanoi, viisas mies kerta kaikkiaan :D
VastaaPoistaOikea äidinisä oli tosi nasta tyyppi, muistan vieläkin kun hän erään kerran, sen ainoan, kertoi sodasta ja näytti luger-pistoolia minkä oli tuonut. Se oli yksi syy miksi kiinnostuin sotahistoriasta, suurin syy oli Polttouhrit -niminen sarja jonka äiti onneksi antoi katsoa vaikka olin vasta 11-v.
PoistaOlen tuollaiset 200 000 sivua lukenut toista maailmansotaa, niin fiktiota kuin faktaa.
Ukki tiesi, ettei vaimon ruokia kannattanut moittia. Siitä olisi voinut seurata monen illan päänsärky... ;).
VastaaPoistaOletin tietysti, että tytär teki samaa ruokaa, mitä vaimokin aikoinaan!
PoistaPäänsärkyä...hyvä läppä, kiitos!
PoistaMeidän äiti oli suolan ystävä,haukkui kaikki sairaalaruoat,mauttomiksi.
VastaaPoistaFaija vetäisi kurkkuvoileivän päälle niin ronskisti suolaa että mua heikotti katsella siinä vieressä;D
PoistaEi ollut mies kovin diplomaattinen arvostellessaan ruokaa, jonka vaimonsa tarjoilee valmiina lautasella eteen. Ehkä maustaminen oli nykyohjeiden mukainen.
VastaaPoistaKohtuullinen johtopäätelmä, pitkässä liitossa kai uskaltaa jo muristakin välillä, eipä tuo naisensa suuttunut päinvastoin , väänsi leikiksi.
PoistaVaimo tarjosi miehelleen soppaa, jota ei ollut itse maistanut. Vai olikohan muttei sanonut mitään. Pani miehen koekaniiniksi 😉. Kiroilu ruokapöydässä ei ole nättiä.
VastaaPoistaOlet oikeassa, kirosanoja käytinkin voimistamaan sopan mauttomuutta ja aika moni kiroilee kuitenkin arjessa, keskenään ilman tarkoitusta loukata, sellaisia täytesanoja.
PoistaUkki oli diplomaattinen mies 😃 Mun isän vahvin kirosana oli perkeissi, eiks olekin kiva!
VastaaPoistaTosi hyvä;DD
PoistaSiksipä ukilla olikin peräti 7 lasta ja kun pukk..siis miehiä tuli sukuun niin mummon tyyliin tyttäret nai viriilejä ukkoja ynnä miehet antavia akkoja.
Heh, hauskaa kehitellä tarinan hlöille vähän lihaa luiden ympärille;)
Juu, ei maistu kaikki wanhan ajan perinneruuat nykyihmisille; ennen idea oli käyttää kaikki mahdollinen: kuivuneista leivänkannikoista leipäressua ja luista luusoppaa jne.
VastaaPoistaMuistan syöneeni lehmän kieltä keitettynä, ihan halvatun hyvää ja tukevaa ruokaa!
PoistaRuoanlaitto taito on taito sekin. Taitava kokki saa vatimattomistakin aineksista maukasta, joku ei onnistu vaikka olisi parhaat raaka-aineet. Kielenkäytö pöydässä aika kovaa....
VastaaPoistaTeen kuulema hyvää mutata aina samanmakuista ruokaa;DD Riippumatta siis mitä se tuoka on, aina on mustaa pip, sipulia, chiliä, oregano, meirami, tinjami ja sit se biisi jatkuu parsley sage, rosemary and thyme, siis Are u going to scarboroughs fair...
PoistaEi osannut mies arvostaa perinneruokaa eikä valita sanojaan. Vaimo oli ehkä lukenut nykyisiä suosituksia suolankäytöstä.
VastaaPoistaEipä tainnut kuitenkaan riitaa tulla, kun vaimo ei itsekään pitänyt keitoksestaan :D
Juu, jännite laukesi yhteismieleen kun kumpikin mollasi keiton jonninjoutavaksi velliksi. Alkuperäisessä ideassa muuten oli vielä auchwits-tyyppinen keitto vaan mun ajoittain morbidia huumoria ei ihan kaikki tajua, tullenevat vahinkossa loukkaantuneiksi tms.
PoistaKiitos!
Voi että. Ei suola sentään kaikkea pelasta.
VastaaPoistaKun olet historian tuntija: mitä historian perusteella ennustat Putinin tulevia tekoja? Kerro mulle kommentissa kun tuut käymään, kiitos. Odotan mielenkiinnolla!
Tulen.
PoistaTällä ei voi kuin nauraa. Tässä todellakin piilee totuus.
VastaaPoista