Ajallaan (runo torstaille)

Jos melodian soimaan kuvittelen, voin lukea runon kuin sanoituksen, sanoi ja alkoi pulputtamaan..hän..

                   '

Ajallaan

Pulputan ideoita, sanat tuskin asian ytimen, ehtinevät paperille

vajaina, krjoitusvirheineeen ja päätyis'vät edes pomon näytölle

Viattomat visioni kehityskelpoisine ajatuksenpoikasineen

     kasvaa saisivat, lihaa ympärilleen, tuottais'vat iloa, riemua, jopa rahaa

            siis toimeentuloa. Ympärilleen levittäis' rauhaa, kivaa... .

Hän, nimeltään Aika.

Maailma immaterialisoituu, elämä ihmisen virtualisoituu, koituuko?

Tekniikan askeleet digitaaliset, nopeat, hyväksi onko ihmisen eksistenssille

Tuumani syvälliset sukellettuine osatotuuksineen

        muodostaen kokokuvausta, ymmärrystä, valaistukaa!

        ajatusta peliin aivot suhisten, heurakat kiljuu, leikaten ilmaa..

            Kaikkeuden kuiskiva kohina melodian vienon niin,  kaukaisen soittaa

            Saa ihmiset olla, nyt, ja kun, ihmisyyttä väsyttää: - Oi levätkää, oi toimikaa!

                kun aikansa on.

        Sus090525