torstai 16. tammikuuta 2025

runo

                    Mitä nyt 


Kellun sumussa, uutisia ja asioita pehmentää

päähän vähän yhteydenkatkojaa kauneuden virtaa

Jaksaa todellisuuden lipsumatta kovin kauas.

Nämä päivät ahdistavat, uusi tunne minulle

kollektiivinen pelko ja tunteet heittelee taivaalle

kuin muovipussin palaa revennyttä. Vitut!


En suostu tähän, itsevalittuun, vaihdan vaan 

       mitä missä milloin

miksi hätäisesti selvillä on. Jatkuu siis, saippua

ja sarja, elonvaiheet vahtimattomat miten sattuu

Istun. odotan hetken.


15.01.2025 Sus'




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)