Minähän en ole musikaalien ystävä, kuten on tullut ilmi vaan poikkeus tekee säännön täydelliseksi;)
Kyllä tuon Ian Gillanin keuhkot on olleet seiskyt-luvun alussa varsinainen tykki, miten hienoa tulkintaa!! Ulvoo kuin susi, kuiskii kuin viettelevä yölintu, kerrassaan ihanan raaka ääni joka taipuu ajoittain niin kauniiksi, eteeriseksi, sisältäen tolkun voiman, ja jos korkealle pitää venyttää niin taivas lienee rajana... kannatti viettää rockkenroll elämää, juoda itsensä porsaaksi valkoviinistä ja menettää äänestä oparas terä. tämä tapahtui tuossa seiskyt-luvun lopun ja kasarin alun aikana, koksu maistui ja se valkkari, ääni melkein meni. Jäi silti sen verran että pesee edelleen monet nykyajan kultakurkut;)
Lauantaihin pyhää toimitusta,
Sus'
Ihan samaa mieltä. Mitä muuten tykkäät jarkko aholan my way vedosta.
VastaaPoistaTäytyypä kuunnella huomeniissa...tai jotain.. .Tuskin huono tuntien molemmat;)
Poista