Ihmiselämänmuodon
täys’tuho (miinus yksi)
Onko
mitään tolkkua yhtään, missään?kun ei päivää huomaa toisistaan
Löytyneekö viksuakaan, jossain ketään? Kun ei voimaa, ole, vastaamaan:
- Huudan
ja lujaa, kujaa kaiku vastaa, - jumalauta, siiskö ja ainoastaan?
Toistan, nyt uskotta, oli toivo; ..kuolee. Pahakaan auta! kun maailmaan
Kuuluu
minun lisäksi peilikuvani, pelkoni että perseeni..
Murtuu
mieli, mieheksi syvän tunnelämän, nyt tervaa..veneeni;)
..ja yksin, aivan! niin yksin, ei ketään eikä tulekaan - Olen ihmiskunta!
vastaan
puhelimeen jos sen soivan, ei vaineskaan, on..han unta!
Tietty, täytyy olla, ja kohtaus! herään..
elämääni, valveilla uneksien, koen kerään.
- Oih!
**
*** ** *
Yksi
atomin halkaisi, ketjutti kasan käy, energiansa.. Räjähti! hups;P-
Yksi
Putin maailman pilasi, muut/-n tuhoten, minkä tähden? mix minuus jäi?? -
Kun
kaikki muut kerralla lähti palaamatta karrelle palaneena
Hiillyimme
hitokseen koko lössi, hih vaan mokanneena
Nauruni
huulille kuoli, paska tsäänssi, yksin (yhä) jääneenä
Pelosta
paskaa suoli suoltaa housuni sotkin, itkettyneenä..
Pallon, koko maan herruus, minun,!on naista vajaa,
elämäni nenän toisen tarvitsen, siis voiko joku.. autt...(nyyh…)
**
**** ** * * ***
Taas, ja monesti sen että yksi on valittavana, varattuna kaikkeen,
töissä
Kuun
valoon asti en kestä kuvittelen ollen hermona! Yksinäisyydessä
vääristyy
ihan kaikki! aistit, tunteet, psyyke kasassa? On siinä, ja tässä
hämärtää toden valveunen antaa nytkö toteutumassa ässä silmässä?
Kierroksen
voitan! vastustajat, rahansa voittaneena
samppa-kaljalla kostutan humalan, tempaisen! vittuuntuneena!
Menis
muisti ja unohtuis kaikki, perkele!! Jumalaa?
Näkis
nyt jos ois - pelkkää harhaa henki pyhän unelmaa..
*
** *
Yksin, yksin, yksinäisyyteni, yöks! - yksinkertaisesti en, en, sen raakuus hajottaa
Yksin
yksin aina! vaan, ja meni moninkertaisesti, eikä hauskuus voittajaa,
Juhli yksikään, yksinäisyydessään peläten pimeää, mukaan saa edes
halinalleaan
Tuhkaa
hankala halata, palata nallea pelastamaan, pahasti paloi peruuttamattomaan.. .
Ihmiselämän
muoto kolaroi fyysisen ja hengen, voiman tuhonneena
Poikkeus
pelastunut triggerästi kierähti, iv-lipan induktioituneena
Nukkui
hetken vajoten rauhaan unen toi, sai! vei helpotukseen
silit Heräs' hulluuteen, palaten viinikauhakätensä, kaatoi yksinäisyyteen
**
Katosi
kaikkeus, ykseys pysähtyi, jäi yhteen.
Avaruus suuri, taivaan kiveen tänne,
..eksyykö kukaan..?
.. koskaan…. .
*
Sus’240625