Ihmiselämänmuodon täys’tuho (miinus yksi)
Onko mitään tolkkua yhtään, missään?kun ei päivää huomaa toisistaan
Löytyneekö viksuakaan, jossain ketään? Kun ei voimaa, ole, vastaamaan:
- Huudan ja lujaa, kujaa kaiku vastaa, - jumalauta, siiskö ja ainoastaan?
Toistan, nyt uskotta, oli toivo; ..kuolee. Pahakaan auta! kun maailmaan
Kuuluu minun lisäksi peilikuvani, pelkoni että perseeni..
Murtuu mieli, mieheksi syvän tunnelämän, nyt tervaa..veneeni;)
..ja yksin, aivan! niin yksin, ei ketään eikä tulekaan - Olen ihmiskunta!
vastaan puhelimeen jos sen soivan, ei vaineskaan, on..han unta!
Tietty, täytyy olla, ja kohtaus! herään..
elämääni, valveilla uneksien, koen kerään.
- Oih!
** *** ** *
Yksi atomin halkaisi, ketjutti kasan käy, energiansa.. Räjähti! hups;P-
Yksi Putin maailman pilasi, muut/-n tuhoten, minkä tähden? mix minuus jäi?? -
Kun kaikki muut kerralla lähti palaamatta karrelle palaneena
Hiillyimme hitokseen koko lössi, hih vaan mokanneena
Nauruni huulille kuoli, paska tsäänssi, yksin (yhä) jääneenä
Pelosta paskaa suoli suoltaa housuni sotkin, itkettyneenä..
Pallon, koko maan herruus, minun,!on naista vajaa,
elämäni nenän toisen tarvitsen, siis voiko joku.. autt...(nyyh…)
** **** ** * * ***
Taas, ja monesti sen että yksi on valittavana, varattuna kaikkeen, töissä
Kuun valoon asti en kestä kuvittelen ollen hermona! Yksinäisyydessä
vääristyy ihan kaikki! aistit, tunteet, psyyke kasassa? On siinä, ja tässä
hämärtää toden valveunen antaa nytkö toteutumassa ässä silmässä?
Kierroksen voitan! vastustajat, rahansa voittaneena
samppa-kaljalla kostutan humalan, tempaisen! vittuuntuneena!
Menis muisti ja unohtuis kaikki, perkele!! Jumalaa?
Näkis nyt jos ois - pelkkää harhaa henki pyhän unelmaa..
* ** *
Yksin, yksin, yksinäisyyteni, yöks! - yksinkertaisesti en, en, sen raakuus hajottaa
Yksin yksin aina! vaan, ja meni moninkertaisesti, eikä hauskuus voittajaa,
Juhli yksikään, yksinäisyydessään peläten pimeää, mukaan saa edes halinalleaan
Tuhkaa hankala halata, palata nallea pelastamaan, pahasti paloi peruuttamattomaan.. .
Ihmiselämän muoto kolaroi fyysisen ja hengen, voiman tuhonneena
Poikkeus pelastunut triggerästi kierähti, iv-lipan induktioituneena
Nukkui hetken vajoten rauhaan unen toi, sai! vei helpotukseen
silit Heräs' hulluuteen, palaten viinikauhakätensä, kaatoi yksinäisyyteen
**
Katosi kaikkeus, ykseys pysähtyi, jäi yhteen.
Avaruus suuri, taivaan kiveen tänne,
..eksyykö kukaan..?
.. koskaan…. .
*
Sus’240625