Siis, onko elämä itsessään niin arvokasta, pyhää, ettei sen keskeytys missään tilanteissa ole huonompi kuin sen jatkaminen? Timo Soini on katolilainen, heille elo on itseisarvo, eli vaikka raiskauksen lapsi joka äidilleen kivun, tuskan tuo, joka päivä, tai elossa olet vaikka kuolla piti, jäi kauheat kivut mitkä ei katoa edes fentanyylillä (100 x morfiini) niin yhäkö vain elämä on elettävä koska se on niin arvokas?
On arvoas, on ainua, on lahja (joskaan kukaan ei kysynyt haluanko sen?) vaan voi olla kivun, tuskan, kärsimyksen tie, alusta loppuun, miksi sillä olisi muuta todistusarvoa kuin se että kaikki ja aina ei ole hyvä, siis on elämää jonka keskeytys itselle parempi, muille vielä enemmän. (miksi saa tappaa monesti, eikä yhdestä jo itse pitäisi tasata?)
On tyyppejä jotka päättää tapan 4 - 10, siis kunnes jään kii.. Tappaa, kiduttaa, kiusaa, tuo tuskan, laittaa läpi paskan. Saa tuomion, istuu puolet, viiden vuoden päästä toinen. Toisen tuomion, istuu 2/3 kolmas kärsijä, kolmas tuomio, elink. vaan se kestää max 20 eli ehtii sen neljännen vielä....
Lain pitää olla karma, sen kärsimyksen aiheutit, sen kärsit... .
Vaan kipuko lopulta opettaa? ei vaan sen kivun poistaminen kokonaan!! Etsiä ratkaisuja jotka vievät siihen ettei elämä satu niin löysit oikean!!!
Seur ottaa kantaa eutanasiaan, kannatan. Jos saattohoito toimii oikein, kunnolla, niin se on sama. Pääasia että lääkettä aletaan antamaaan riiittävän aikaisin, kipu ei kuulu elämään jatkuvana, se on signaali, ketaluontoinen.
Jatkuva kipu on elämän kurjistuttaja niin että syyksi poistua takavasemmalle........
Kivun määräkö määrää elämän arvon?
Kolotus, kipu, tuskaisasti ylös, jaloilleen ja taas
Eestaas kulkemaan, tee, käy, toimi, ruhoa raahaas’
sinnetännetuonne, sattuu saatana, ei jaksa, oikaisenko
Jos suoraan, läpi, siellä silti viive, vastus, joten voitanko
Pelaan näin tai noin, voin vain sanoa että pelaamatta ihanin
nimittäin kivuton, olo ilon eloon ja jostain kaukaa jos kuulin
Kelvottomia painaa, vainaa vartissa vitutus, hankaa mieltäin
Kieltäin purren, surren toiste, loiste nyt hymyyn ja niin jäin
Matkat jatkuvat, toistuvat, tuntuvat, kuin kaukaa jokin huutaisi
Kutsuisi minua juuri, tuurillako vain, sainko spesiaalin, olla taisi
kuitenkin tavan, navan alus-jutun, tutun naaman, saman hän ottaisi
kuin otti eilenkin, itkin vähän, tähän salat jää, kerro en, tai hukuttaisi
Tulvien tuskan tunnen tulevan, olevan kovan kun kauan
Pitäen taukoaan, laukoo taas, saat ottaa osuman, mun sanan
Sanoit sen ja siksi seis, vei vauhdin, otti pois, liike loppui
Annoit hiljaisen, miksi ei?, käskyn, palautti tuumat, tasaantui.
Tuitui, sanon.
Otan napin,
kipuun kaksi,
pois vaimenee..
Elämän mittainen tuskanhuuto -Ei tule kauppoja! S’on menolippu kun yli rajan
..muuttuu krooniseksi, sattuu vaikkei satukaan. Oman pedon luonut, kärsii, ajan
kanssa kovenee, todentuu - teon teen, tapan! Kipu,, tuska, kolotus, iv-gramman
Kärsimys sankariksi tekee, vaan kuka kaipaa sankareita? Poistun, paremman.
Jätän taa tämän, elämän eletyn, ja tiedän – oman osani täytin.
Sus’050425
Kipu, tuska ja vitutus – elämäntarkoitus? Tuskin…Sujeksen sisäinen elo ylen ankaralaineista, selviän tietty, meri käy, mies aavikon oloinen, hiekkaa tiimassa. Ajankulu, kiinnostus, mieleistä? Tylsän puukon, elämän miten, teränsä teroitanko vai leikkuun loppu? Mistä teitää milloin toinen on oikein, se kun yleensä väärä.. . Eteentuovia ongelmia elo tää ei lopeta...onpahan tekemistä.
Muksaa olemista,
SUS’
P.s Risto "Ritchie Blackmore" Mustalisä! Saavuttaa tänään 80-vuoden merkkipaalun, parhainta parasta täältä viattomalta fanilta vilpittömin mielin. Kasinolla? bileet!!
"Spend a vision with me, I can make you anyone!!"
The Rainbow - Stargazer
