(Ota
minut, taas tässä, otatko nyt, etkö vielä, otatko ollenkaan…
Hups!
Kuulen sinun kaipuun, jakaisit kaiken..sorry…, jupisin ja: )
Jatkoin
jo matkaa
Kuusipuun
kerran, kohtasin – kietouduin sen juureen, alle oksain
neulasmatollaan
nukuin makeat – ihastuin jo sieluun, synkkäin
aatosten
näin mielessään liikkuvan, kiikkuvan itsensä, tai rakkain
olevan
prinssin, tunteenpalovaatimus – hetken sylissäin, vieressäin
kunnes
etsimään katosi, ritariaan janosi, valkoisen hevosen
tahtoi
kuulla hirnuvan, kavioiden iskevän tulta, noutaen…
Kasvoi
kuusipuu, karttui kokemusta, vonkasin, tahdoin kanssaan
Antoi,
iholleen päästi päälle, luullen katoavan, - ovikellon soivan
Kuuli,
rytmin tunnisti – ihmetellen haluain, tajus’: - On tosissaan
Eikä
silti voinut, ei vieläkään – viimeisen kerran, vielä
koitan..
Istuin
sohvallaan, selitin – tahdon tästä eteen, loppuun asti
Annoin
sydämelläin, vannoin! Saadaan onnistumaan, on rasti
Rakkauden
anna kasvaa, kiltteyteni, voimani,
puutteeni,
huonot huomaa, kasvata, ole hani!
Pupuomarakas,
sitä niittää ku kylvää, rakkauttani
kasvata,
liekkiin bensaa, korjaa, ota vastaan, kirkkauttani
Shamaanin
huomaat, ja parantajan
Sudesta
kumppanin saat, ja opettajan
Kuusesta
metsän sujeksen suojan, oman
laumansa
epäorttodoksisen, sinusta jatkajan.
Hetken
kaiken kasasin esiin, nostin, näytin, kerroin osansa, omani
Treffin
ihanan, kesken kaiken, sekoavan tunsin sinun, ..ja pakenin!
En
korjaamaan, halua, käy, kykene, pysty, psyyke sinun, lie tuhoni
Tunsin
voiman vievän väärään, Pakene! Huusi vaisto, ja unohdin!
Sinun
siirsin menneeseen, eilisen muistot aika kultaa
Minun
polun, pettyneeseen huomisen tunnot, angstaa
Yksin
onko loppuun asti, miksen syliin saa
Kaksin
oisi iloon, onni, enkö minä rakastaa
ja
että minua rakastetaan….(nyyh)…
J'accuse! Miksi vetkuttelit, nyt molemmat yksin, yksinäisyys jos..
Sekin
uhkaa, tiedän, tunnen, vie kuolemaan! Oi, jo
pelastakaa!!
Sus’23-24.06.2025
Tarinan
päählö tunnistaa itsensä tästä tekstistä, olet jo taa jäänyt,
hetki viimeinen aloittaa meidät, meni ohi… .
Olen rakastunut monasti, minua on rakastettu, nämä kaksi ei vain
ole kohdanneet. On ollut myös kumppaneita joista tunsin, tiesin että
jos alamme yhteen ja pysymme, molemmat alkavat rakastua toiseen. Vaan
nämä olivat niitä jotka halusivat valkoisen hevoisen kyytiin,
ratsastajan tulevan ja tempaavan taakseen istumaan ja kaviot tulta
iskien, kohden unelmaa, onnea ja loppuelon ihanaa… .
Minusta
saisi hyvän miehen, isän mallinakin voisin olla vielä yli 7-8
vuotiaalle vekaralle (ihan pentua en ehkä jaksa enää päivitttäin).
Antaisin rakkauden ja kaiken minkä olen oppinut, tiedon
valon. Saisin sylin, silityksen, hellyyden ja sen sellaisia söpöjä
tuntemuksia. Ne motivoisivat minua syvempään, sinä vierellä
saisit harv kokemuksen, opin, ja jos ikäeroa niin kuolemani jälkeen
olisit ikäluokkasi itsenäisimpiä, itsetuntoisia, itsekseen
toimeentuleva ihminen. Joka olisi kokenut rakkauden täytenä.
Viis’seiska
nyt… seiska vitosena saavutan viitos-tason, näen seiskalle ja jos
seiskasta saavutan edes viidesosan niin saan pullonkorkin tippumaan
pöydältä. Ja psyykensairaat saavat hetken helpotuksen...osa
parannuksen, ihan vaan sormet sanoo naps! Ja parta-setä katsoi..
Mut
nyt, kesän tuulet kylmät puhaltaa, lämmön jos saisi ierelleen
ihmisen.
Sus’

Shketun kans samaa mieltä, aiheen vatvominen vit****a.