Kerronpa aluksi poliisin ylilyönteihin liittyen kasvinpaikkani esimerkkitarinan.
Oli pieni paikkakunta, pienet poliisivoimat. Yksi näistä poliiseista oli tyyppi jota, kuvaavasti!, sanottiin pistooli-Peteksi. Jätän tämän myöhemmin kunnallispolitiikassakin olleen hlön nimen sanomatta, sillä lopultakin sääliksi käy.
Erään kerran sai tehtävän hakea suomalaisen vähemmistön edustajan kuulusteltavaksi, ja saapui nuoren miehen kotitalolle, vastaaja asui yläkerrassa. Alakerrassa vastaajan äiti varoitti pistooli-Peteä että siellä on kaksi kohtuullisen ärjyä saksanpaimenkoiraa johon Pete että vai niin, ja avasi pistoolikotelon napin ja lähti portaisiin samalla aseen esille ottaen. Koirat sai molemmat luodin päähän portaissa minkä jälkeen romanimies lähti mukisematta matkaan. Koska tyylinsä oli tällainen noin yleensäkin, kukaan ei suostunut lähtemään parikseen joten päivysti yksin.
Tuollaisessa tilanteessa yleensä soitetaan back up - eli taustajoukot paikalle ja kaikessa rauhassa puhutetaan vastaaja kyytiin, ilman väkivaltaa ja ihmis- tai eläinuhreja. Noh, tämä siis kasarilla jos se nyt mikään puolustus on, selittää kuitenkin ajankohta hieman käyttätymismallin extremestä huolimatta että sai jatkaa virassaan aika pitkään ennen kuin alkoi olla liian iso mainehaitta.
Nykyään puuttumisaste moiseen yliampuvaan väkivaltaisuuteen käytökseen johtaa pilliin viheltämiseen samantien. Tämäkin poliisi tulee saaman potkut sillä syytteet on rankentuneet myöhempien uhrin vammojen tietojen tarkentumisesta törkeiksi. Ja kun on törk liik vaar/törk vamman tuottaminen niin yhteensä alkaa olla jo kiinteä- eli linnatuomio kasassa. Saanee ehdollista, satoja tuneja yhdyskuntapalvelusta (Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen vaihtoehto, jossa rikokseen syyllistynyt suorittaa rangaistuksensa tekemällä 14–240 tuntia palkatonta, yleishyödyllistä työtä vapaa-ajallaan. Sitä voidaan tuomita enintään kahdeksan kuukauden vankeuden sijaan tai pitkän ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena.)
Ja sakot, siihen päälle viran menetys erottamalla ja isot korvaukset maksettavaksi uhrille, niin tulee muutamalle, ratkaisevalle, sekunnille hintaa.
Tampereella heitettiin heti perään löylyä poliisin manaussoppaan - harmillinen tilanne jossa liika uteliaisuus johti perusteelliseen säikkyyn. Itse ihmettelen vain että miksi ase oli esillä? Oliko poliisi nähnyt jonkun lähestyvän ja reagoi jostain syystä hieman yli? Sillä onhan poliisiautoja lähestytty iät ajat, hmm... .
Liikenteenvalvonnassa jos ase on esillä niin pitäisi olla ukkoja enemmän tiellä, piikkimattoja, autoja esteenä ja viime keinona ampuminen - jos vaikka on saatu etukäteistietoja että kuski on vaarallinen, aseistettu, ja pcp- eli "enkelipöly"päissään (kääkletä, maailman voimakkain huume).
Eikä tietenkään kahta ilman kolmatta - ei mennyt kauan edellisistä kun poliisi hälytettiin rauhoittamaan kehitysvammaista, 50-vuotiasta miestä.
Toimivat oletuksella että mies on normijärjenkäyttäjä vaikka se mahdollisuus häneltä on viety jo syntyessä. Sähkö on todella hyvä pysäyttäjä, mehän toimitaan, tai siis meidän ajatus toimii sähköllä. Ajattelu kun on sähkökemiallista toimintaa, ja meitä ympäröi heikkä sähkökenttä, joten kun siihen läväytetään 50 000 volttia sekunniksi niin jo vain tippuu isompikin henkilö.
Mutta nyt lähti poliisilta lapasesta sillä kehitysvammaisten kanssa on käytettävä aikaa, puhutettava ihminen ensin rauhalliseksi ja sitten vasta käskyttää mitä nyt tarvitseekaan. Taisi olla kiire donitsille? Lihapiirakalle? Katsottu liikaa toimintaelokuvia?
Niin tai näin, erittäin epäasillinen ratkaisumalli kyseisessä tilanteessa, sama kuin potkisi koiraa joka on sidottu narulla lyhtypylvääseen... , vitun SIAT!!! Anteeksi, paloi hetkellisesti käpy💀😁😎. Hermostuttaa kun se johon pitää pystyä, ja täytyy luottaa, eli poliisiviranomainen, osoittautuu useammassa tapauksessa vaarallisemmaksi kuin varsinaiset konnat, rikolliset tai nistit. Kerrassaan fundemaentaalisen sekottavaa, skarpatkaa kytät, perskele!!
Johtopäätös on että koulutukseen on kiinnitettävä huomiota ja ohjattava poliisit kiinnittämään huomiota omaan reagoimiseensa stressitilanteessa. Tai mitä nyt sitten keksittekään mutta muutosta täytyy tapahtua asenneilmastossa ja kiinnittää huomiota siihen että suhde lakiin pysyy tolkullisena eli tehdään se minkä saa tehdä, JOS tarvitsee, yleensä on useampi, vähintään se kaksi vaihtoehtoa, mistä valita ja jos toiseen kuluu enemmän aikaa mutta hoituu rauhallisesti niin mieluummin ajankäyttö kuin tehokkuus aseenkäytön seurauksena.
Toiset kestää painetta paremmin, eli tekee vakaampia, harkitumpia joskin yhtä nopeita, päätöksiä. Toiset vetää överiksi, lainaa mallin elokuvista/videopeleistä missä herätään uudelleen henkiin. Jos ja kun hlö ei henkisestä valmennuksestakaan huolimatta pysty reagoimaan asiallisesti, varsinkin voimankäyttötilanteissa, niin hänet on otettava pois kentältä, kyllä poliisivoimissa tehtäviä riittää.
Miksi leikkiä tulella, kysyy
Sus'
