Katselin Areenasta dokumentin Oligarkki ja Taidekauppias. Siinä joku kommentoi maailmaa mielestäni erittäin hyvin - rahan valta on jo ylittänyt instituutioiden ja lain. Eli kun on tarpeeksi millä mällätä, voi manipuloida lakisysteemiä, olla lain yläpuolella.
Kyseisessä dokkarissa taidekauppias esiintyi kahdessa roolissa, oli olevinaan agentti joka saa komission jokaisesta toteutuneesta kaupasta mutta olikin oikeasti kauppias joka osti taulun ja myi sen edelleen Oligarkille joka oli päättänyt koota maailman hienoimman kokoelman.
Lopulta O:lla oli 2 miljardin taalan kokoelam josta T oli vetänyt välistä puolikkaan eli nettosi kohtuullisen 1 000 000 000 taalaa ostamalla ja myymällä vaikka piti olla vain ostajan edustaja.
Kun koko paska repesi silmille, venäläinen veri kuohahti mutta ei perinteisesti vaan ihan lakiteitä käyttäen T:n maine tuhottiin. Vahinko vain että kun O:sta oli tullut monacolainen ja oli laittanut paljon rahaa sijoittamalla Monacoon niin myös valtion intituutiot osallistuivat ajojahtiin ja lopulta siitä tuli Monacon suurin skandaali, mm. oikeusministeri joutui eroamaan. Ja poliisipäällikkö. Se ranskalainen tutkintatuomari joka paljasti asian tämän puolen, sai tietty kenkää ajan myötä.
Lopulta ketään ei tuomittu mistään, eli asiat sovittiin salassa. Niinkuin ne nykyään sovitaan, niin taide- kuin muissakin piireissä. Isorikkaiden verojen välttely on johtanut suuren luokan rikollisuuteen, veroparatiisit on ja pysyy... , ja rikoksentekijät ovat lain ulottumattomissa korruptoituneiden lain edustajien tähden.
Raha puhuu... , ja käskee. Emme ole matkalla synkkään dystopiaan, me elämme sitä parhaillamme, ja jos haluat säilyä hengissä ja elää suhkoht' onnellisesti niin pysy pienenä ja anna isoisten tapella.
Maailma kaipaa vedenpaisumusta, sanoisin... ,
Sus'
