Saturday Classics 270221

 Soitanpa mukavan ja rauhallisen biisin joka on viimeisen kolmen kuukauden aikana hiipinyt top-listallani ylöspäin. Phil Lynott tunnetaan orkesteristaan Thin Lizzy mutta hän on myös julkaissut omalla nimellään muutaman soololevyn.

Seuraava hittubiisi on King's Call, tuttua Laiha Lissu -kuljetusta mutta iisimmin fiilisteltynä, ymmärrän miksi on pudonnut pois LL:n levyltä mutta ymmärrän varsinkin miksi biisi on pitänyt levyttää, oikein loistava veto, alkaa toimia paremmin useamman kuunteleun jälkeen, hiipii sielun soittolistalle;)

Kaupan päälle Mark Knopflerin 

(Dire Straits) kitarointia.. .

Mukavaa ja leppoisan rokkaavaa helmikuun loppua! 

Lisää Klassikoita!

Jihuu!!

Sus'

P.s. Runotorstai on käynnistynyt!! Ensimmäinen aihe on Rokote ja runon tulisi olla julkaisuvalmiina to 4.3., silloin aukeaa Inlinkz -kokoomasivu. Tsekkaa Sujen sivut torstaina.

Taannoisen runoilun satoa

 Juu, tuli kirjoitettua huolella 18.helmikuuta, käänneltyä sanoja, ja kun en saanut oikein pysähtymään, niin jäin sitten hakkaamaan päätäni erään synt.onnitelun kanssa. Tajusin tunnin väännön jälkeen että  ei synny enää säteilevää, ainoastaan jumittava sanakone saa pään kivistämään. 

Inspiraation kaikkivoipaisuus lävisti sen verran  että kesti hetken kavuta maan pinnalle..tai laskeutua...hmmm, ..palautua normiajatteluun, pois kirkkaalta säteeltä joka kaiken lävistää, vaan 99,99% jää pimeään. Se säde on niin ohut että jos sen kohdentaa huonosti niin kivalta tuntuu vaan tulokset on schaissee eli sontaa.

Vaan osassa näistä on paljonkin asiaa, kohtuu vakavia jupinoita. Olen alkanut suhtautua maailmaan hieman vakavammin, ei jaksa aina hihittää ja remuta pahuutta pois mielestä, tarttis tehdä jotain välillä, tai ainakin tehdä jollekulle toimijalle suunnitelma. 

Tosin kun kirjoitan syvällistä tai synkkää, kommentit jää pois, rohkeasti vaan!!

(Länsimaisen moraalin) Sokeat Pisteet

(petojen suku jo ulkoa osaa..)

Pedon fiilis, teot pahuuden, piiloutuen pimeään

Viattomimmat! untaan nukkuen, luottaen ystävään,

naamioitunut hyvään ja pyhään.. .

Kamppailunsa taas häviten, valikoi jo uhriaan,

omatuntonsa vaimentaen, seuraten vain himoaan

Kaulassaan risti kultainen, solki Mannerheimin rinnassaan

Hän, jolle lapset luottaen, aikuiset painajaiseen herää:

- Uni olikin onnellinen, todellisuus kuviteltua hirveämpää!!

Kuuskuuskuus ja uudestaan, kierros alusta alkaa!

vain kärsimys uhrien,se onko rangaistus tekijän, ja saa

vapaana ”sairauttaan” kantaa, edes muniaan kun ei kastroida!

Saa veitsellä tahi napilla, itse nikkeliä, aseen antaisin soida

kun ei peto, taida itselleen mitään voida!

Lapset pienet, viottuneet, rikkinäiset kun isoiksi kasvaa

eivät kosta syyllisen, tekojansa alkavat toistaa! 

Niin huutaa oikeudettomuus,

 ja pimeys valtaa..

Jo päivän valo, pian syöty on!!

Elvis180221tellen

 

***

Fundamentalistin parran pärinää

Mieli marttyyrin mustuen

laukaisin kädessä klikkaa..

Pakoon! jänis panikoituu,

räjähdettään kiroten, itkien..

Kujansuu ja hämärät sen

valaistuu kirkkaaks’, välähtäen!

Sielu martyyrin vilahtaa,

helvettiin eikä nirvanaan.

Tuhosi kanakopin jokaisen,

köyhän kotkotukset vereentyi

Kuoro huutaa: - Tästä ei Allah tykkää,

paitsi kyttyrää!! ja epäillen:

- Länsimainen saatana, lie fiksumpi kuin itäinen?

Elvis180221tellen

Ukraina

***

Laumaantuisitkos?

Sinivihreää, kellertävin.. pilkuin, katse rauhallisin

sinun silmiisi kiinni jään, niihin mä teen kodin!

Nokka pien’ pisamineen, söpö, kaikkein ihanin!

 Hymys' sinun saa, minut uskomaan!

- on jossain jotain kaunista, minullekin!

Sitä käyn nyt tahtomaan -

Tulevaisuuteen taas, uskon, ja käyn odottamaan

uutta päivää, ei murheen häivää!

Ja elämään vire uus’, kireet siimat ja uponnut koho!

 -Tuliko kalaa? Kuuskiloinen! Oho!

Kun sinut kohtaan, kerron tapahtuneen

ansiosta sinun, kuulet kehuineen -

vongaten toki , joki uomaansa 

hitaasti muuttaa… .

Hämmästynein katsein, sanoin ihmettelevin

Sinun kanssas’ puistoon, poistun, istun vierees’

ja kysyn:

Olen jo sinun, olisitko minun,

ja yhdessä tästä eteen...päin ja kotiin

kauniiseen, pesään lämpöiseen?

Vastaat:

Sun tunnen, viattomuuden,

ja yhdessä tästä eteen...päin ja kotiin,

sydämmees’ pesän teen.. .

Lauma kahden, onnellinen.

Elvis180221tellen

Aloitin kirjoittamaan tätä yhden kuvan perusteella, tuumailin vain hajoitella sanankäyttöä. Taustakuvana näytöllä söpön naisen naama, silmistään ajatukset, mielikuvitus lähti..... . 

Lentoon ja nousi ilmaan, kävi korkealla ja laskeutui onnelliseen loppuun, poika ja tyttö saivat toisensa;) Oli mukava kirjoittaa;)

***

Vähän vanhempaa kirjoitin puhtaaksi, on noita harakanvaravasvihkoja kohtuullisesti *viheltää*, laiskuus on syntini suurin... .

Hyvästi jää!

Kitaraani kuritan, siihen puran raivoni

Kuulen kuinka nalkutat, ja se tukkii aivoni

Kunnes päähäni, ei mahdu mitään muuta

kuinka et tajua, sulkea sun suuta?

Sä beibi kerjäät, nenästäs verta

eikä tasan! ole, ensimmäinen kerta!!

Mikä sua vaivaa? Mikä pakko kaivaa,

ikivanhentuneet riidat, sovitut, toisin muistaen!

Mä pikkuhiljaa, alan pakkaamaan…

Lemmenlorujani luritan, niillä sinut lepytän

Tämä sulle on,  jotain pelii, mut hei! nyt luovutan

Ja ennen kuin edes, ehdit huomaamaan

olen jo poissa, itsekses' jäät jaanaamaan

Luulit että kestän, kaiken mitä keksitkään

kilttinä alistun, ja nielen paskaa ainiaan?

Mä olen vihdoinkin, huh huh! Vapaa!!

Sata soittoo, tuhat viestii, anteeks, ja syyttävää!

kiroilet anoen, uhkaat kerjäten, koitat takas pesään

Saada mut mulla on, sulle uutinen:

sun ex-miehes on, löytänyt jo uuden!

ihmisen joka/jota kunnioittaa,

rakastaa, ja pitää vertaisenaan

En sua huolisi enää, vaikka olisit viimeinen!

Kuolis’ ihmissuku ennen, kuin sinuun koskisin

Sinä itsekäs, alistava ja niin heikko ihminen!

Ei jäänyt sanottavaa, yksi Hyvästi!...

Kas, sanoinkin jo sen;)

Elvis251120tellen

Ruune peri, minä en, köyhänä runoilijana kuolen!! 

Jos nyt edes jonkinlaista mainetta ja kunniaa, kuolleellehan niitä on, avoimin käsin ja kahmaloittain, tapana ollut antaa.

Sus'

Runotorstai

 Hei!!

Joku mainitsi Runotorstain kaivaten ja minähän tarkistin jotta kukas sitä piti ja viimeinen postaus on jostain joulukuulta 2017 eli kaappaan nimen ja alan vuorostani pitää, onpahan jotain virallista tekemistä=)

Tänne ilmaantuu joka torstai tuo Inlinkz.in koodi eli sinne lisäilemään runoja eli blogipostauksen linkki. Vaatii kirjautumaan vaan on ilmainen eikä ahdistele;)

Ensimmäinen aihe on: Rokote ;D

Runotorstain protokolla on kannustaa, ei kritisoida. Hyvä asenne kommentointiin ja kommentoikaa vastavuoroisuusperiaatteella, kiitos! Runoihin, pituuteen, tyyliin jne. ei mitään rajoitteita, toivottavasti joku osallistuu esim. haiku -runoilla, hlökohtaisesti kiinnostaa tämä hyvin tiukka muoto.

Eli sinulla on viikko aikaa raapaista rokote-aiheinen runollus ja ensi torstaina sitten ilmaantuu tänne klo 12:00 postaus josta saat sen Inlinkz-linkin jonne voit käydä runosi linkittämässä. Muista myös tehdä runopostaukseesi tuo koontilinkki eli se Inlinkzin sivu, käytä tunnistetta Lisää runoja!

Vähän sekavaa ehkä mutta kyllä se siitä vakavoituu ja asettuu tasapainoon tämäkin Sujen häröily;)

Huom! Torstaisin saattaa ilmaantua Sujen blogiin siis kaksi postausta joista toinen siis Runotorstai X/21(se siis aina 12:00) ja toinen voi olla sit mitä vaan, omiani kun on, blogiarkistosta ne löytyy, tuosta sivusta.

LINKKI ROROTE-RUNOILLE ILMESTYY TO 4.3. KLO 12:00, AUKI PERJANTAIHIN KLO12:00

You've been....Cyberstruck!! (+Ensi viikolla ensimmäinen runotorstai!!)

 Vanhasta kunnon AC-Salaman Thundestruckista on tehty elektrooninen cyber-versio:

Pörinää!

Onpahan kohtuullisen luova versio, sillä vaikka ei nyt suosikiksi ylläkkään, niin ihailen kavereiden rohkeaa lähestymistapaa, ja sitä ettei pelätty tehdä todella omannäköistä versiota. Kerrassaan hienoa toimintaa, näin moni löytää alkuperäisenkin ja saattaa ihmetellä...että milloin tämä biisi oikein alkaa, milloin intro muuttuu biisiksi? ;DD

River Platen keikalta tykkään soitaa

ACSalamaa, on isollaan!!

Luovaa torstaita,

Sus'

 P.s

Joku mainitsi Runotorstain kaivaten ja minähän tarkistin jotta kukas sitä piti ja viimeinen postaus on jostain joulukuulta 2017 eli kaappaan nimen ja alan vuorostani pitää, onpahan jotain virallista tekemistä=)

Ensimmäinen Runotorstai on siis 4.maaliskuuta ja siihen sanan (aiheen) annan to 25.helmikuuta . Neljäs maaliskuuta sitten laitan sen Inlinkz-sivun linkin omaan postaukseeni jonne voi käydä runopostauksensa laittamassa. Ja se Inlinkz-koodin kun lisää omaan postaukseensa niin muutkin löytää muitakin runoja. Aihe ilmestyy tänään klo 12:00

P.s 2 Possulle:

Kaikki järjestyy

Tarina II

 Taidankin pitäytyä näissä tarinoissa omassa elämässä, polullaini kun olen törmännyt kaikenlaiseen, monenlaista on sattunut ja tapahtunut. Muistikuviakin on mukava tarkistella ajoittain ettei unhodu hailaitit;D

Seuraava on todellinen shit happens, then karma equalize -hetki, sain elinvoimaa takaisin ja toivo palautui, usko ihmiseenkin osittain ja rakkaus soittamiseen, laulamiseen, esiintymiseen kasvoi korkeuksiin;)

Olin joskus Freddie Mercuryä (Queen) Wembleyllä katsellesssani tuumannut että tuon minäkin haluan kokea - huutaa jotain ja koko yleisö huutaa takaisin! No en sinne Wembleylle enää kaivannut tuon jälkeen, unelmani toteutui suomalaisen partioyleisön edessä. On muuten toinen toteutunut unelma, se eka jääköön seuraavaan tarinaa...... .

"Kuljen vaan, kulkeissain soitan kitaraa..

Kuljen vaan, ihmisiä alkaa naurataan,

Kakkosluokan vaunussa, tunnelma on rattoisa,

laulattaa...."

all rights reserved by Sus'/

Kaikki oikeudet pidättää väärinkäyttäjät on Sujella!

Joskus haluan olla Wembley – areenalla ja huutaa Jee! ja 80 000 ihmistä huutaa Jee!!

Olin sitä jännittyneempi mitä lähemmäs Kannonkoski ja siellä järjestettävä suurpartioleiri Tervas lähestyi. Elokuinen sunnuntai helli poutasäällä, aurinko rällötti bussia kuumottavasti. Minun oli pitänyt osallistua leirille vaan keväinen auton alle jääminen laittoi minut sen verran huonoon happeen että jäi väliin. Vieläkin liikuin kainalosauvojen avustuksella mutta olin jo siinä kunnossa että pystyisin heittämään luvatun keikan. Vierailupäiväksi oli järjestetty ohjelmaa partioperinteen mukaisesti ja minä olin yksi niistä – akustista kitaraa ja laulua, omia biisejä, muutama klassikko.

Bussimme pysähtyi lähelle hiekkakuoppaa joka toimi amfiteatterin tapaisen katsomona. Lava oli iso, pa-systeemi kuin stadionilla konsanaan, kyllä partiolaiset osaa. Olin viisi vuotta aiemmin ollut Miilulla äänentoistoryhmässä, nyt vähän ketutti kun jäi itse leiri väliin. Joku tuli kysymään tilannetta ja ilmoitti että esiintyisin piakkoin, jo vajaan vartin päästä. En hätääntynyt, itseasiassa parempi näin. Samalla tajusin että keikka radioitaisiin, tosin vain leiriradioon mutta potentiaalisen yleisön kasvaessa yli 13 000 alkoi jo hieman jännityskin syömään miestä.

- Sun vuoro seuraavaksi, sanoi lavahlökuntaan kuuluva ja könkkäsin keppien kanssa lavan reunaan vaan lopun matkaa kävelin, hammasta purren. Istuin minulle varatuu tuoliin ja sain kitaran piuhaan, mikin eteen: - Blaablaablaa…. , en oikeasti muista mitä hölötin vaan hermostus purkautui osittain maijavilkkumaa-tyyppiseen, ei päätä-häntää -spiikkaukseen. Ekan biisin jälkeen, olisiko ollut joku What shall we do with the drunken sailor, yleisö taputti ja intoili, olin hyvässä vedossa, joskin vielä hieman, ylivireessä. Oma biisi Aattona huomisen vastaanotettiin hyvin, sain koko etuosan jengin mukaan. Vedin seuraavaksi jonkun ison klassikon, Juicea tai jotain, ja nyt kaikki paikallaolijat, noin 2 000 partiolaista, lauloi jo mukana. Sen muistan että kun vedin perusrokkibiisin, suomentamani Mystery trainin, Kuljen vaan!, lakkasin laulamasta kompaten rytmiä, huudatin yleisöä!

- Heiheiheiheiiii!! Yleisö vastaa.

- Lähteekö ääntä, ei kuulu? Heiheihoiiiii!

Yleisö vastaa lujempaa ja niin edelleen.

Nuo hetket paloivat ikuisiksi ajoiksi mieleeni, tuo oli minun Wembley -hetkeni! Yleisö huusi ja partiolaisia nyt on helppo innostaa, helpompi kuin kännistä festariyleisöä;D Sain vielä seisovat aplodit, olin voittanut kaikkien sydänmen raivokkaalla, tunteenpaloa ja riemua sisältävällä esiintymiselläni. Poistuessani lavalta ja alas päästyäni Vaajaan Valppaiden tutut lippukuntalaiset tulivat hehkuamaan, mm. ihastukseni oli yhtä hymyä...ei meistä koskaan mitään tullut mutta ihastuksen tunteen muistan vieläkin. Vähänkös olin tyytyväinen sillä laulu ja soittotaitoinen vaikka olinkin, niin suurin kykyni on aina ollut naulata yleisö, ottaa se kämmenelle ja pistää tuntemaan jotain…… .

Seuraavat kaksi kuukautta olin yhtä hymyä, en ensimmäiseen kuukauteen edes saanut hymyä pois naamalta=) Niin paljon kuin olin ollut miinuksella fyysisesti ja henkisesti, tuo yksi ainoa keikka pyyhki fiilikset plussalle, ollen siihen tilanteeseen parasta lääkettä.

Elämä antaa, elämä ottaa, kunhan ei jää tuleen makaamaan ja karma kuittaa paskempia tapahtumia;)

Sus'

P.s. Sattuipa sopivasti, Suomen historia -testi, sain peräti 13/15, monivalintana menee muutoin olisi tullut paaaaaljon huonompi. Vaan miksi niitä eksakteja päivämääriä enää tarvitsee muistiin tunkea kun on Kääkle ja puhelimet, pc:t jne.