Totesin otsikon lauseen, ääneen, torstaiaamuna 25 helmikuuta, klo 6:43. Hämmästyin niin lauseesta, kuin siitä että sanoin sen ääneen. Hymähdin ja tuumin että tulipas harvinaisen selväksi itselle millä tuulella olen tuona aamuna ja siitä jatkaen olin päivän.
***
Olen nukkunut käytännössä lähes koko alkuvuoden. Heti vuoden alusta rauhoitin hiemen liian deepiksi ajautunutta hypermaniani ohjailua ja keinosta tuli rasite joten muutos oli tarpeellinen. Nyt, maaliskuun alussa ja kevätpäiväntasauksen lähetessä, olen maksanut lepovelkani, (en sano uni-, syystä että lepääminen on tässä yhteydessä laajempi käsite.
Tämä on myös ollut ajoittain erittäin tuotteliasta luovassa mielessä, olen kirjoittanut pitkästä aikaa runoja ryöppyinä, lähes kuin ennen vanhaan, vielä kun opettelin kirjoittamista ilman säveltä. Tuona aikana, suunnilleen 1998 - 2003 syntyi noin jääkiekkovarustekassillinen, maalivahdin versio, täyteen A4sta. Mieletön määrä runoutta, suoraan asian ytimestä, jostain kaukanapoissa -planeetalta, suorana lähetyksenä;D. Villiä aikaa, villit mausteet, villimpi kuin länsi ajoittain.
Asiaan kuuluu että se kassi päätyi kaatopaikalle, tuumin vain että ei sen väliä, kirjoitan tuplasti lisää!! Ihan pikkuisen harmittaa kun hävisi noin 25 stilisoitua runoa, osa oli niin rankkoja vetäisyjä, lyyrisiä tulkintoja ihmisille tapahtuneista asioista, mm. kun erään nuoren naisen rakastettu ampui itsensä haulikolla olohuoneen seinälle, ja kertoi minulle tapahtuneen, se jalostui päässäni runon aluksi - Rakas seinälle roiskui, punavärjäs' tapetin... Viisisäkeistöinen runoni, ja muutama muu asia joita välillämme tapahtui, auttoivat hänet yli ja uuteen alkuun psyylkisesti, sain hänet lopettamaan mm. erään aineen suonensisäisen käytön.
Tärkeintä oli saada hänet henkisesti liikkeelle post-traumaattisen shokin jäljiltä, ja onnistuin siinä, osittain tiotoisesti, hieman apua gurulta kysyen ja vaiston ohjaamana. Palkkioksi hän lähetti minulle kuukivi -sormuksen. Kun kaaduin pyörällä niin sormus tod.näköisesti pelasti minut murtuneelta pikkurilliltä, se otti liike-enrgian vastaan ja hajoitti sormuksen, sormi säästyi. Karma kuittaa ja joskus legendat voimaesineistä ovat arjen leivoksina noutukahvimukin kylkiäisenä. Ja vaikka kyynisimmät siellä jo vastalausettaan ja tod.näköisempää selitystä jo mielessään kirjoittavat, pitäydyn omassani, totuus tarinallisena, lyyrisenä kertomuksena, on vastustamatonta. Romanttisempaa. Miellyttävämpää.
Nousin siis torstaina yhtä aikaa auringon kanssa, kerrassaan miellyttävä kokemus. Kevät alkaa hiipiä nurkkiin, keskiviikkona oli kaupassa käydessä tuulessa aivan selvää vihjettä. Tosin takatalvi iskee vielä, kenraali Talvi vain vetää henkeä hieman ja lähettää loput, kuolemaa ja lämmintä säätä halveksuvat itsemurhajoukkonsa viimeiseen taistoon. Luvassa lumipyryä, alijäähtynyttä sadetta, paukkuvia pakkaspyrähdyksiä. Pääkallokelivesisateita/pakkasia,Sateita/pakkaisa, murtuneita nilkkoja ja niskuuttavia neitejä ynnä punanokkaisia nuoria miehiä, vanhemmat kiroaa hiekattomuutta, kaikki koronaa.
Vaan Sus' se porskuttaa, olen päättänyt, edelleen, olla saamatta koronaa, muutoin projektit ovat hyvällä mallilla. Ostoksia on tehty, tyyny, vaatetta (vielä housut ja ensi talven kengät), kitarankielet, kaulakorut, kaikkea mitä suunnittelin joulukuun lopussa keväällä tekeväni. Mielenhallinta on hyödyllistä - joulukuisella, viikon ajan enimmäkseen tulevaa kevättä koskeneilla ajatuksilla, on nyt tullut aika toteutua. En oikeastaan edes huomaa että toteutan ajatuksiani/päätöksiäni, olen ne sinne ohjelmoinut ja nyt mietin jo jotain aivan muuta. Etukäteisohjelmointi paukkaa päälle ajoittain ja huomaan esim. että ostan jotain ikäänkuin herätteenä, mutta muistan sen olleen listalla jo joulukuussa. Kätevää!
Blogipostauksiakin on tullut kirjoitettua etukäteen 15 kpl, kiva kun iskee vimma, niin tulee kaksi - kolme rykäistyä illan aikana. Välillä lukee lehtijuttuja, löytää jotain mielenkintoista/hauskaa/syvällistä/suututtavaa jne ja ei kun näppis laulamaan. Laalaalalalalal!! Parhaimmillaan oli muuten noin 20, nyt pidin liki viikon tauon, taisin vain yhden jutun tehdä. Tunnustan että metsästän tällä hetkellä isomman tarinan aihetta, jotain mistä kirjoittaa novelli, neue puuro, tai jokain muu aamiasruoka sanoista.
Joka tapauksessa, Elämä on hienoo!, sanon tänäkin aamuna kun herään ja avaan internetin ja katson onko Sujen höpinöitä kukaan kommentoinut.
Oikein hyvää sunnuntaita ja elämää itse kullekin säädylle ja kansalaiselle,
Sus'
Viidestoista kuukausi
Katu tyhjä astujista, korona on kuolemista,
laita maski nassuun ja ollaan hiljaa… .
Vältä toisten kohtaamista, hajurako on turvallista,
aivastus niele, se voi sut tappaa..
En ilosta kiellä, en surusta itke, vaan suutun jos tartunnat leviää
syystä että, piti päästä bailaamaan.
Riemun aika ei oo nyt, pidäthän vakan alla kynttilää,
taas rakastan ja halaan kun rokotettu oot!!
Elvis271120tellen
