(Ota minut, taas tässä, otatko nyt, etkö vielä, otatko ollenkaan…
Hups! Kuulen sinun kaipuun, jakaisit kaiken..sorry…, jupisin ja: )
Jatkoin jo matkaa
Kuusipuun kerran, kohtasin – kietouduin sen juureen, alle oksain
neulasmatollaan nukuin makeat – ihastuin jo sieluun, synkkäin
aatosten näin mielessään liikkuvan, kiikkuvan itsensä, tai rakkain
olevan prinssin, tunteenpalovaatimus – hetken sylissäin, vieressäin
kunnes etsimään katosi, ritariaan janosi, valkoisen hevosen
tahtoi kuulla hirnuvan, kavioiden iskevän tulta, noutaen…
Kasvoi kuusipuu, karttui kokemusta, vonkasin, tahdoin kanssaan
Antoi, iholleen päästi päälle, luullen katoavan, - ovikellon soivan
Kuuli, rytmin tunnisti – ihmetellen haluain, tajus’: - On tosissaan
Eikä silti voinut, ei vieläkään – viimeisen kerran, vielä koitan..
Istuin sohvallaan, selitin – tahdon tästä eteen, loppuun asti
Annoin sydämelläin, vannoin! Saadaan onnistumaan, on rasti
Rakkauden anna kasvaa, kiltteyteni, voimani,
puutteeni, huonot huomaa, kasvata, ole hani!
Pupuomarakas, sitä niittää ku kylvää, rakkauttani
kasvata, liekkiin bensaa, korjaa, ota vastaan, kirkkauttani
Shamaanin huomaat, ja parantajan
Sudesta kumppanin saat, ja opettajan
Kuusesta metsän sujeksen suojan, oman
laumansa epäorttodoksisen, sinusta jatkajan.
Hetken kaiken kasasin esiin, nostin, näytin, kerroin osansa, omani
Treffin ihanan, kesken kaiken, sekoavan tunsin sinun, ..ja pakenin!
En korjaamaan, halua, käy, kykene, pysty, psyyke sinun, lie tuhoni
Tunsin voiman vievän väärään, Pakene! Huusi vaisto, ja unohdin!
Sinun siirsin menneeseen, eilisen muistot aika kultaa
Minun polun, pettyneeseen huomisen tunnot, angstaa
Yksin onko loppuun asti, miksen syliin saa
Kaksin oisi iloon, onni, enkö minä rakastaa
ja että minua rakastetaan….(nyyh)…
J'accuse! Miksi vetkuttelit, nyt molemmat yksin, yksinäisyys jos..
Sekin uhkaa, tiedän, tunnen, vie kuolemaan! Oi, jo pelastakaa!!
Sus’23-24.06.2025
Tarinan päählö tunnistaa itsensä tästä tekstistä, olet jo taa jäänyt, hetki viimeinen aloittaa meidät, meni ohi… . Olen rakastunut monasti, minua on rakastettu, nämä kaksi ei vain ole kohdanneet. On ollut myös kumppaneita joista tunsin, tiesin että jos alamme yhteen ja pysymme, molemmat alkavat rakastua toiseen. Vaan nämä olivat niitä jotka halusivat valkoisen hevoisen kyytiin, ratsastajan tulevan ja tempaavan taakseen istumaan ja kaviot tulta iskien, kohden unelmaa, onnea ja loppuelon ihanaa… .
Minusta saisi hyvän miehen, isän mallinakin voisin olla vielä yli 7-8 vuotiaalle vekaralle (ihan pentua en ehkä jaksa enää päivitttäin). Antaisin rakkauden ja kaiken minkä olen oppinut, tiedon valon. Saisin sylin, silityksen, hellyyden ja sen sellaisia söpöjä tuntemuksia. Ne motivoisivat minua syvempään, sinä vierellä saisit harv kokemuksen, opin, ja jos ikäeroa niin kuolemani jälkeen olisit ikäluokkasi itsenäisimpiä, itsetuntoisia, itsekseen toimeentuleva ihminen. Joka olisi kokenut rakkauden täytenä.
Viis’seiska nyt… seiska vitosena saavutan viitos-tason, näen seiskalle ja jos seiskasta saavutan edes viidesosan niin saan pullonkorkin tippumaan pöydältä. Ja psyykensairaat saavat hetken helpotuksen...osa parannuksen, ihan vaan sormet sanoo naps! Ja parta-setä katsoi..
Mut nyt, kesän tuulet kylmät puhaltaa, lämmön jos saisi ierelleen ihmisen.
Sus’
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)