(ajatuksia eutanasiasta)
Kukaan, ei kukaan kysynyt, ainakaan muista, haluanko syntyä
Alkoi elo, putkahti vauva, taimi ihmisen, taapertamaan, mäntyä
Petäjää, honkaa ja haapaa.. päin törmäilemään, kipua, itkua, iloakin
Vaan viedä aikovat vapauden kuolla, ahdaskatseiset uskonihmiset, sääntöä
Pitää noudattaa vaikka missään lue että kärsittävä on vaikka väkisin
Täytyy elämän kipua, tuskaa olla, ei tänne nauramaan, ..jos itkisin?
Loppuun asti kärsittävä, opittava, tuskan kautta linnut nousee, ne kun
liekkien polte, nostaa, ilmaan taas ja lentää, taivaankannen, ja sun..
Osoittavat tuo se on ota jos omaksi onnen tulla, olla.
Haistatan raamatulle, koraanille, pakottaville sääntökokoelmille, ihmisten
ihmisiä kiusaamaan vahtimaan, rajaoitettu, suljettu, kielletty, nuo muiden
Minua pitele, läpi vaikka, tai sirpaleiks’ ja rikkoutuvat kaavat, onnellisten
Ihmisten nauru ja hymyt, ne kun ovat vapautuneet, kolina haamun, luiden
Polkkaa tanssien vallasväki, vähäisemmätkin mukaan ottaen
Pirtin lattian pirut, piiat, rengit, matkamies mustiinpukeutuen
ken huomaa, ehkei kukaan, välähtää terän hopea yötaivaan tähden
valon ainoan, tanssin jatkuvan, aamun valoon hiipuu, nähden
Jääneiden kesken toden tuo, kuoleman kahden, kirjoilla.
Luvan siis saanut, itselleni antanut, ottanut sen ja sanon – kivutta lähden
kärsimys jäljelle jäänyt elämättä jää, tuskan turhan, kärsi en, siirtäen
sieluni seuraavaan kohtaan josta jatkuu taas elämä hengen, fyysisen
viimein irti pääsen, ajatuksein vauhdiksi, kaikkeus kohteeksi, jatkuen
Sus’050425
Jos joku väittää että minä en saa es. autoimmiinisairauden, parantumattoman ilmantuessa, ottaa itseltäni henkeä säästyäkseni turhalta kivulsta ja tuskalta, niin kysyn vaan että kuka vittu sinulle antoi valtuudet kieltää minulta yhtään mitään?
Joulua odotellessa,
Sus'
P.s. Kirjahyllyni on viimein sitä mitä nimensä mukaisesti voi odottaa, nimittäin se kirja, eli nyt on hyllyt täys vain opuksia eli 3,70 m sarjakuvia ja 70 cm kirjoja. Minulla on paljon sarjakivia, olen sooooo happy😀😄😋😍😎
Eutanasian osalta olen samaa mieltä.
VastaaPoistaJokaisen joka on ehdottomasti sitä vastaan, pitäisi istua ja valvoa pari kolme viikkoa rakkaan ihmisen vierellä ja katsella hänen kipujaan ja tuskiaan, kun hän ei enää pysty itse pyytämään lisää kipulääkettä, ei juotavaa, ei mitään. Asentoa vaihdetaan muutaman tunnin välein, annetaan lisää morfiinia, kun ilmeestä tai äännähdyksestä voi päätellä, että edellisen annoksen vaikutus on loppunut, huulia kostutetaan ettei ne halkeile, vaippa vaihdetaan...
Viikon aikana ehdin taksia odottaessa valuttaa monta kyyneltä ja toivoa, että jos "siellä" jossain on joku, tule ja ota pois, päästä jo.
Kun sitten sain paperit käteeni, ymmärsin, että sydämentahdistimen vuoksi isäni KITUI lähes viikon. Minun luvallani nesteytys lopetettiin, mutta en tiennyt sydämentahdistimesta, ilman sitä hän olisi menehtynyt päivässä, kuten lääkäri sanoi.
Eihän eläimiäkään saa kiduttaa. Ihmisiä saa. 😢😢😢
On tuo niin käsittämätöntä paskaa ja tässäkin jurnuttaa (siis yleisesti eli kd hallituksessa) taas valkopartaiseen satuhahmoon uskovat..
Poista