Ihmisen hetki

 

Ihmisen hetki

Sanoit Hopeaketuksi, sutena juoksen, silti kiistänyt en

Harmaa parta, kuuta ulvoin, vain kolotukset vanhentuen

Mieleni kirkas, kuin säteet auringon, yössä elän, nauttien

Vastaukset kysymyksiin suurin piirtein saanut, muille ulvoen

Sen kaiken viisaan ja hyvän, mi' valaistunut vain voi

Kertoisin niin että ymmärtäisit, sanasi sinun opettelisin

Tunteisiin jos vastaisit, ja kuulisit kuinka sieluni soi

Sanoisit kyllä, joo, minä sinut mukaani tempaisisin

    Elonpolku mi' näyttää, kokemuksen, opetuksen voiman

    niin kuin, rakkauskin on.... .

Olisin valmis auttamaan, lapsesi kuuluu syliin, ja olemaan

Malli miehen, opettamaan, kuinka maailmassa selviydytään

Sinua varten olis' paikka kanaloon, vieressä, rakastamaan

sitä vastaanottamaan, ja elämään yhdessä.. kaiken tämän nään!

Kun katson tulevaan mahdolliseen niin kuin vain osaan

Jos tämän saisimme toimimaan, jotain mielettömän upeaa

Arkemme uomaan turvaisaan, yllätyksineen, siis ihanaan

Vaan onlo sinusta, minusta sanomaan: - Tätä haluaa....!

        Risteyksessä taas tuskailen, suuntaa valiten

            ensi kertaa tiellä näkyy joku toinen...

Pitkään luulin, hyväksyinkin, olen kulkeva yksin, jotain tärkeämpää

On tavoitteeeni. maalin niin, kaiken muun edestä, sivuun syrjäyttävää

Vaan kaipaus, polte rinnassa kertoi muuta, sinut tapasin..päräyttävää!!

Olisitko sinä hän jonka kanssa eläisin, olisin, jakaisin hetken elämää?

Otan vastaan jos tarjolla on, turhautunut kaikkiin muihin

Viisastakin opetella ois, minkä osaa muutkin, ja luiihin

Ytimiin asti ravisteleva tunne, rakkaus saada kokea, jakaa

Kaikki ja olla osa laumaa, nainen, käsissäs paljon on, saa

    Kuinka vaan niin jotain jo lunastanut olen

    Intiimin läheisyyden, ihanan kauniin tunteen....

        Avain sinulla minuun nyt on, lukon jos avaat niin......

        Sus'6.9.-24

Joskus pari vuotta sitten tehty. Saattaa olla aiemmin julkaistu;)

Sus’