Luovuus läikkyy, maahisetkin ihmeissään...

 Taas on taiteilija minussa saanut aikaa ja valtaa, lopputuloksena ihan ehtaa Sus'artia. Nih!

Ensin esittelen kovan kohtalon kokeneen Airon Mänin loppusijoituspaikan: hänestä tulee tuuliturbiinin ylin valvoja. Kaikki on tosin automatisoitu joten siinäpähän tuijottelee horisonttiin, kuten eräs Igorovitsh jonka Airo toimitti vankilaan. Kova on kohtalo oikeuden puolustajalla mutta kuitenkin sentään vihreää sähköä... .

Airon Män hukkasi vartalonsa taistelussa, tai ansahan se oli, johon

  Airon Män lankesi kuin jänis porkkanavarastoon.

Toinen teos on maalaus puulle. Aloitin tekemällä oksanreikien kohdalle niitä kiertävät puna-oranssit raidat jolloin jo muodostui vähän alienmaista tyyppiä. Kun sitten suttasin lisää ja oranssi otti vallan niin siitähän muotoutui Munchin Huuto. Koska yhteys oli niin ilmeinen, en sitä yrittänyt muuttaa vaan tein siihen yhden, elokuvasta Green Mile, yksityiskohdan erottamaan se Eetun karmivasta maalauksesta (pitempään kun tuijottaa niin alkaa jotenkin ahdistamaan, siis se alk.per. Huuto). Leffassa kuolemaantuomittu afro-amerikkalainen mies on lukutaidoton, yksinkertainen maalainen jolla on kyky/taito imeä pahuus ja sairaudet pois toisesta ihmisestä. Ne sitten purkautuvat surisevana parvena (siis ne pahan, sairauden ym. paskan partikkelit) suusta. Halloveenihuuto!!

      

Harvoin olen saanut niin paljon hupia pellinpalasta kuin tästä minkä leikkasin pois polkupyörän rapakaaresta kun oli vähän liian iso. Julkaisinkin jo jossain postauksessa aiemmin kuvan missä se on vihreässä tuikku-lasikipossa, nyt löysin ilmais-kirpparilta messinkisen tuikkukipon joka sopii tähän projektiin. Tuli siisti, asensin (ruuvasin yhden ruuvin ;D) laitteiston (;D) parvekkeen seinään. Hyvin toimii ja on söpö:

Sellaista touhua ja toimintaa Sujenpesässä, on kyllä jo talon pikkuväkikin ihmeissään kun hullummaksi luokiteltu ihminen hihkuu ja tekee outoja temppuja liimalla ja ties millä... Piiu Pikkuruinen, pääesiylitonttuni on joutunut rauhoittelemaan hätäisempiä: Sekaisinhan se on kuin telkänpönttö oravan jäljiltä vaan ei se vaarallinen ole, jos sattuu näkemään niin huikatkaa, laittakoon hassujen tupakoiden piikkiin... ;D Tämä on rauhoittanut pikkuväen ja tunnen ajoittain kuinka minua tuijottaa laumallinen vaan kun koitta jäljestää niin aina katoavat silmän alta, tosi vikkeliä. Ja ovelia. Ja kivoja, hih!!

Suloista sunnuntain viettoa,

Sus'

Uskonsa menettäneet - Helppoo