Ei onnistu sanojen kirjoitus, siis laulun, lipsahtaa jatkuvasti runo-muotoiseksi pohdiskelevaksi tekstiksi. Hmph..oudon ihmeellistä ja jännän tylsää, toisaalta... .
Kortit on jaettu
Jos elämäsi korttipeli on niin miksi pelaat, aina saamaa peliä, sitä paskaa
Valitukses kuinka jaettu huonot kortit on, niillä häviten taas pelin, ken jaksaa
Kukaan moista aina uudestaan, mikset voisi huomenna toiseen peliin vaihtaa
kas tikkipokassa ne vois', olla voittokortit, tai erä pokeria jo voitat, et osaa?!
Toisten peli hienostunut, rommia tai ginii, minun peli 13 kortin pokkaa, oilii!!
Yhdet pakkoi kahdet pelaa, paljon kortteja ne tarvii, oikein selaa, kärsän vaatien
Vaan suurin osa joutuu keskenänsä pasianssii, lätkiin itseksensä ja hakien
Kaveria manaa, tulisipa joku, eikä edes voittaa, tarttis nauttis ihmisseurasta
Keskustellen niitä näitä, onpa joo pidellyt säitä
kenen duuni sekin muuten on, vois pohti ja täitä
löytyneitä ihmetellä lasten hiuksista, onhan näitä
juttuja ne vaatii vain sen kaverin, alat pelin uuden
Yhden yksinäisen pasianssin , suloisen katkeruuden
Kasvavan yli rajan, kadottaen elämänilon, taikuuden
Arjen paino hukkuvaa, köyden rasva kiikkuvaa
Aseen piipun vasten leukaa, kuolemaansa katoaa.
Vaan kun ole korttipeli ei vaan elon tie ja polku, kävellen ja juosta
suosta nousta loppuun asti, jatkaa, oivaltaen onnen löytää, et osta
jos joku myy, eihän oikeaa, rahan arvo ihan muu, elon itse täytyy
ymmärtää ja oppia, opetella uusia, vanhat muistaa, niin sen syy!
Paljastuu ja jatkuu kuolon jälkeen matka sama muuten - tai kauemmas?
Katsonut, en näe enkä silmiin saa, kun lohjennut on viimeinen. Ajan hammas
Aika täyteen, tullut vielä, kortit jaan ja saan: - Nyt herttaa viisi! Oi ihanaa!
Tunteet minun onnen sydän, saa ja tiedän tunnen: Oi riemus' rintain nauraa!
Pelin jatkon, elämänkin kahden muksa matkaa jatkaa, sinuun saan.. ,
saat minuun, rakastan! Vaan nyt on hetki, täytyy, siis sanon: - SEIS! ... .
Ei katkennut ilman seis-sanaa, heh...Oikeasti!😁😎
Löysin rytmin! Jotain pois jotain tilalle? Viilaa ja höylää. Niin minua opetettiin ja aluksi otin siitä nokkiini, kunnes ymmärsin, että oikeassa olivat. No sinähän kyllä nämä asiat tiedät, että se siitä. Kaksi runokirjaa olen (häveten) julki saattanut ja kaappi on pullollaan runon aihioita joita en jaksa muokata.
VastaaPoistaNo hyvä! Julkaise vaan, eihän sitä voi ujostella lopun ikäänsä? Ja kun julkaisee ja huomaa etttei maailma siihen kaatunut niin siten vain lisää ulos! Kommentoisin mielelläni.
PoistaOlet kyllä aikamoinen sanaseppo.
VastaaPoistaKiitod!
Poista🤔
VastaaPoista