15-vuotias tuomittu vahvisti oikeudelle itse ettei ole syyntakeeton tai alentuneesti syyntakeeton. Otti siis vastuun tekemisistään, ei paennut hetkelliseen mielenhäiriöön tai jonkun muu syyn taa. Ainoa hieno asia tässä kokonaisuudessa. Juttuun tästä.
Kummallinen ilmiö päällä, ollut vuoden kaksi eli teinit tekee törkeitä rikoksia. Tappavat, kiduttavat, raiskaavat toisiaan. Kiusaavat koulunpihalla, sillä se usein alkaa. Jatkuen aivan käsittämättömiin svääreihin. Tai ryöstävät pikkuhilut tuntemattomalta, räkivät opettajan päälle kun tämä huomauttaa koronarajoista. Ihan ihmeellistä!! Ikään kuin kukaan koskaan ikinä olisi heille opettanut käytöstapoja, normaalin rajoja jne, ja ehkä ei olekaan.. . Kun suurimmalla osalla on asiat hyvin ja käyttäytyvät paremmin kuin edeltävä sukupolvi niin sitten on pieni määrä täysin psyyyykkisesti sekaisin olevia hlöitä jotka menettävät otteen todellisuuteen ja elämästä tulee elokuva, peli, jotain mitä ei tapahdu oikeasti, paitsi että tapahtuu. Kymmenen sekunnin harkitsemattomuus ja elämä pilalla seuraavat kymmenen viiva lopun elämää. Huoh... .
On se ihmeellistä että autoa varten on koulu, peruskoulu on pakollinen 16 ikävuoteen asti, lukio edellytys yliopistoon ja yliopistotutkinnon saaminen kestää 5-8 vuotta. Mitä vaaditaan lapsen saamiseen, kasvattamiseen? Kiimainen hetki, mahdollisesti vielä kännissä.. . Kun kukaan ei ole kertonut/tai ei ole kuunnellut, opettanut vanhemmille kuinka ollaan, niin kuinka nämä sitten omille lapsilleen? Ja onko se teini-iän joukkoon kuulumisen tarve niin suuri että jopa uhin rooli kelpaa, kunhan on osa porukkaa? Kuinka hitossa es Koskelan jutussa kenelläkään neljästä, uhri plus pääkiusa ja tämän kaksi koiraa, ei juolahda mieleen että heidän tekemisensä ylittää kaikki mahdolliset järkevyyden rajat?
Yksi mikä ketuttaa huolella on tämä suomalainen omerta eli ei "vasikoida". Tämän myytin hiljaisuuden merkityksestä ja sen liittäminen uskollisuuteen ja kaikkeen hyvään ja ihannoivaan, on jonkun kusipään kiusaajan keksimä jotta saisi harrastaa sadismiaan rauhassa. Kyllä vain tuollaiset Koskelan persoonallisuushäiriintyneet saa mielestäni ilmiantaa, ihan jo kaikkien mielenrauhan tähden.
Yhteiskuntamme pikkuhiljaa tapahtuva mureneminen, kasvava pitkäaikaistyöttömien armeija, sosiaalipalvelujen kestämätön paine, mielenterveyden hoitojonot jne alkavat saada tapahtuneen kaltaisia ilmenemismuotoja yhä useammin. Nuorisolle tarvitaan järkevää tekemistä, optimismia tulevaisuuteen ja apua että löytävät paikkansa maailmassa. Itsellä kokemusta erään nuoren tytön, tapahtuma-aikaan 14-15 vuotiaan, auttaminen. Mariskan fanisivujen keskusteluosiosta luin koulukiusatun avautumisen ja aloin neuvomaan, kuuntelin ja autoin valitsemaan toimintamalleja asioiden ratkaisemiseen. Vouden viestitely ja tytön ongelmat olivat pääosin hoidetut. Koulukiusaaminen loppui neuvoillani, terveysasiat hoitui kun suvusta löytyi lääkäris-nainen ja kotonakin tilanne rauhoittui. Riitti että kuuntelin tarkasti, otin aikuisena kantaa, lohdutin vähän, enimmäkseen johdattelin hänt' löytämään ratkaisun ja opetin että asia kerrallaan. Pääasia että olin aikuinen joka reagoi lapsen sanomisiin/tekemisiin, otti todesta, otti ihmisenä. Siinä vaiheessa kun lopetin niin oli jo poikaystäväkin;) Olin siis oikeassa paikasssa oikeaan aikaan ja otin vastuun. Enkä edes pitänyt ihmisen luonteesta vaan sehän on sivuseikka. Kuunnelkaa.
Sellaista sunnuntaita, ajatuksia/mietteitä/tuumia (yhdessä tuumassa on 2,54 ajatusta) Sudenpesästä teille toimitti
Sus'
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)