Alfred yritti livahtaa jo lounastunnilta viikonloppuvapaalle

 

...mutta huusin hänet takaisin,

 antaen viimeisen varoituksen.

Pääsiäisnoita harvinaisessa kuvassa,

kuvattuna syysillankajossa.

Joskus kun leikkaa kartonkia ja sit katsoo jotta vieläkös saksin ja se vain on siinä. Sellaisenaan, älä koske, älä enää leikkaa, liimaa siististi, ei mitään lisäyksiä, laita puristuksiin ja nauti! Useasti olen valinnut sen lisäyksen tien ja lopputulema on ollut kuraa, helposti laittaa liikaa. Tykkään myös turhan paljon laittaa eri värejä, helposti hajoaa, vaikea hallita yli kolme väriä. Tällä kertaa maltoin mieleni ja Pääsiäisnoidan harvinainen esilletulo on nyt kaikkien ihailtavana=)

Katselin, tai oikeammin kuuntelin, Klassinen Suomi -sarjan yhdeksättä jaksoa. Siinä sivuttiin sitä mistä se musa syntyy, mistä luovuus tulee? Eino Juhani Rautavaaran, Sibeliuksen jälkeen yksi tunnetuimmista säveltäjistä kansainvälisesti, kerrottiin saavan sen Jumalaisena johdatuksena, jostain "ylhäältä", isommalta voimalta tulevana virtana jossa hän on vain ikäänkuin johdatin jonka kautta viesti muuttuu ymmärrettävään muotoon, tässä tapauksessa musiikiksi. Kielsi kuitenkin uskovansa jumalaan, kristin uskoon, oli oma näkemys mutta siis kuitenkin että se tulee ulkopuolelta.

Rytmin sykkeeseen, 

pakkoliikkeeni sulautuu.

 Olen huomannut monen muunkin kuvaavan luomistaan näin. Ohjelmassa oli joku säveltäjä joka taasen osoitti päätään ja sanoi että täältä se kaikki tulee, miljardeja ja taas miljardeja aivosoluja joissa se soppa keittyy ja jota voi loogisesti, harjoittelemalla jne, parantaa ajattelemalla. Musiikki on matematiikkaa, säveltäminen siis laskemista? Heh, osa jengistä sitten menee tuohon väliin mutta suurin osa on joko tai.

Tanssipakkoliikkeiden tarkistaja 

hyväksyi Janin suorituksen,

lisäten vielä papukaijamerkin!

Esim. Vain Elämäässä tällä kaudella on hetki kun Ressu yrittää udella muilta että selittäkää mitä siinä hetkessä tapahtuu ja naamasta näkee että ei ole hajuakaan siitä kokemuksesta, miltä se tuntuu kun musaa vaan "tupsahtaa" mieleen ja sit istutaan alas ja kirjoitetaan se pois. Hän itse kuuluu työnteko -metodin käyttäjiin, istutaan alas ja aletaan hakea, soitellaan sointukulkuja ja yhdistellään niitä entisiin ja uusiin ideoihin, tehdään raakaa työtä ja sovitetaan omat ja muiden idikset biisiksi.

Itsellä on sellainen inspiroitunut olotila -metodi usein mutta saan sen pakotettua alkuun kunhan vähän keskityn eli saan muusan töihin kun vain ruoskaa vilauttaa=)

Metsänväen YT-neuvottelut.

Riippuu varmaan aika paljon omasta maailmankatsomuksesta millaiseksi luovuutensa selittää. Minusta taiteeni, sanat, kuvat, sävelet joita luon, teen, soitan, leikkaan ja liimaan, on osittain geneettistä lahjaa, hirveästi työtä, toistoja, toistoja ja vielä muutama toisto, osittain harjaannusta eli pelisilmää kun sitä luovuuttaan on oppinut purkamaan eri teitä ja lopuksi, kun tulee kyseeseen ne mestariteokset, ripaus onnea, hyvä ajoitus ja aavistus sitä maagista tähtipölyä, stardustia tarvitsee katsenvangitsijoista kirkkain, kuumin ja kaunein;)

Tähti jo syntyessään vaan työtä 

se ottaa jos menestyä aikoo, soittaa,

laulaa, koodaa tai taikoo, se ja sama.

Ja nyt,  Lepis, Uuna, Susu Petal ja kaikki muut Blogistanian luovat ihmiset, te jotka tuotatte sisältöä, maalauksia, kuvia, piirroksia, runoja, fiktiota, mikä tahansa luovuutesi laji onkaan: 

-Haastan kertomaan sinun näkemyksesi asiaan, mistä kumpuaa, sisältä vai ulkoa, ihan itse vai jumaluusavusteisesti teoksesi,mikä niiden syntyä selittää, mikä on niiden alkuvoima ja missä ne syntyvät??

Tuohon viimeiseen, ne syntyvät sydänmessä, sielussa ja rationaalinen ajukoppa suodattaa ja työstää ne käsin, huulin, miettein siihen ymmärrettävään (oletusarvo että ihmiset ymmärtää, usein virheellinen) muotoon.

Sus'

-Come on girls, do you believe in love??