Amerikan Yhdysvalloissa taantuminen alkaa levitä. Senhän aloitti Hänen Karseutensa Trumpuuttin joka on taantunut teiniksi.. tai sanotaan nyt että totuus paljastui, teinihirviönä hän on viettänyt vuodet 14sta eteenpäin. Bongasin uutisen jossa kaksi miestä taantui aikaan entiseen, eli villiin länteen, ja sen tapoihin. Sieltähän on kotoisin se jäänne mitä raivolla NRA (Kansallinen Kivääriliitto) puolustaa, eli ihmisen oikeus kantaa asetta. Miehet olivat toistensa naapureita kunnes paloi päreet, ja asia selvitettiin kaksintaistelulla:
NBC:n mukaan King ajautui riitaan naapurinsa kanssa. Kumpikin mies veti aseen esiin ja ampui.
Olen joskus visioinut (WTC-iskujen jälkeen joissain bileissä) että suljetaan USAn etelä- ja pohjoisrajat, sekä annetaan jokaiselle amerikkalaiselle ase käteen ilmaiseksi. Ei mene kauaa kun kaikki on toistensa kimpussa ja ruumispinot kasvaa.. . Tämä oli siis morbidi sci-fi-läppä.
Kauhuissani ja ihmetellen olen seurannut kun asiat tuntuvat menevän siellä päin yhä enemmän ja enemmän juuri siihen suuntaan mitä visioin. Ei tullut pieneen mieleenkään että se millä lähinnä huvitin itseäni ja illanistujaisporukkaa, alkaa toteutumaan edes pieneltäkään osin. Trumppi väsää muuria Meksikon rajalle ja kanadalaiset vielä kun jossain vaiheessa harmistuvat jostain (he eivät suutu, korkeintaan harmistuvat, ja senkin kohteliaasti) ja julistavat rajasulun, niin loppu rullaakin itsestään, ovat amerikkalaiset sen verran toimeliaita. Niin, ja koronan takia on annettu kaikille rahaa valtion puolesta, ja on ollut juttuja joissa kerrotaan kuinka asekauppojen edessä on jopa jonoja. Herää kysymys, olenko selvännäkijä, profeetta vai jyvään osunut sokea kana?
Pikasähke Blogistaniasta:
Susi olikin kana!!!
Roomaa ei rakennettu päivässä mutta yössä se tuhottiin,
Krapu on sadan sanan kirjoitus jota ylläpitää Susu Petal. Viikon 48 krapusanat ovat taas, harmitella, vuoro.
- Ei kai taas??!, mies
ihmetteli kun tennisvuoro oli jälleen peruutettu. Aikansa
harmiteltuaan hän palasi autolleen. Kaiveli taskujaan kerran jos
toisenkin, ennen kuin totesi lakonisesti avaimien unohtuneen autoon.
- Saisivat kehittää autonvalmistajat systeemin jotta tällaista ei
tapahtuisi, että ovea ei saisi lukkoon ilman avainta tai
jotain… . Itsekseen jupisten mies marssi viiden kilometrin matkan
sateessa kotiinsa. Vaihdettuaan kuivat vaatteet, hän puki sadetakin
päälleen, otti sateenvarjon varaksi ja käveli takaisin
autolleen.
-
No voi persoona!!, pääsi mieheltä hänen huomattuaan että ne
vara-avaimet olivat unohtuneet eteisen naulaan. Ei muuta kuin takaisin,
avaimet matkaan. - Tuli sitten liikuntakiintiö täyteen näinkin,
mies nauroi tölmäilylleen.
***
Suomi tuntuu olevan yksi ja suuri avohoitolaitos. Tässä linkin jutussa kerrotaan kuinka psyykkisesti epävakaa henkilö alkoi seurata lähikaupan myyjää ja sitkeästi yritti herättää tämän huomion, mm. kylvämällä yleiselle tielle ensimmäisellä kerralla pellinpalasia ja puukon pystyyn tiehen!! Toisella kertaa toimitti traktorilla kivenjärkäleitä tukkimaan tien. Oli saanut jo aiemmin kuuden kuukauden ehdollisen tuomion samasta syystä, eli vainoamisesta, nyt tuli vielä kuukausi lisää, ehdollisena, tietuhotyön tekemisestä, liikenteen vaarantamisesta. Perusteluissa oikeus otti huomioon miehen psykiatrisen historian, siksi tuomio tuli jälleen ehdollisena.
Paljonpa lohduttaa vainottua myyjää, ruljanssi kun on kestänyt kaiken kaikkiaan puolitoista vuotta, varsinainen päähänpinttymä. Hankalaa tässä on syytellä muita kuin 90-luvun poliitikkoja, heidän toimiensa tähden Suomesta on tullut alussa mainitsemani avohoitolaitos. Puolihullua populaa liikkuu siellä sun täällä, ihmisiä jotka aiemmin olivat visusti lukkojen takana ja hyvä niin, kaikista meistä kun ei ole elämään toisen joukossa.
Byrokraattien aivoituksia on joskus vaikeaa tavan logiikalla ymmärtää. Tässä jurussa tarina siitä kuinka ihminen muuttaa kuihtuvaan kylään, perustaa kahvila-baarin kivinavettaan josta nopeasti kehkeytyy kylän kohtauspaikka. Viisikymmentä vuotta samalla paikalla nököttänyt navetta onkin yhtäkkiä muuttunut näköesteeksi, liian lähellä tietä ja ELY-keskus ei anna lupaa kahvila-baarin pitoon. Vastapäätä on kapinen kyläkauppa, viimeinen asia mikä kylälle on jäänyt postien ym. häivyttyä rakennemuutoksen kourissa. Nyt kun joku rohkea haluaa muuttaa takaisin maalle ja alkaa piristämään kylän eloa niin virkamies ottaa tiukan kannan ja ei anna lupaa. Sääntö-Suomi näyttää jälleen parhaat puolensa.
– Tämä kuolee tämä kylä, jos tänne ei mitään jää, Ahonen sanoo.
Miehelle vastattiin että pura se rakennus ja rakenna uudestaan samalle tontille mutta kymmenen metriä kauemmaksi tiestä. Kesäkahvilahan tuottaa niin perkeleesti rahaa että täytyyhän miehellä siihen olla varaa. Niin se kauppa, sillä kyllä on poikkeuslupa, pysyvä, mutta kun mennään tien yli, asia on virkamiehen mielestä täysin eri. Huoh!! Jos salaliittoja on oikeasti olemassa, niin yksi on saletisti joku korkean viranomaisen paimenkirje kaikille byrokraateille kautta Suomen: - Pitäkää päätöksillänne Suomen maaseutu tyhjänä!!
Kaamea uhkakuva, ihmiset alkavat muuttaa takaisin maaseudulle ja koko koneisto joka vaivalla on purettu, pitää rakentaa uusiksi!! On ongelmat viranomaisella, juujuu ja voi s*****a sentään!!
Ei katoa, häviä, jää piiloon, pala tulessakaan.
Miltä tuntuisi istua 43 vuotta syyttömänä vankilassa, yhden todistuksen perusteella jonka todistaja perui myöhemmin ja kertoi antaneensa sen painostuksen alaisena?? Jos on outoja byrokraattien ja viranomaisten jääräpäisyys Suomessa niin Amerikassa se saa aivan jäätävät mittasuhteet!! Tässä jutussa Kevin Stricklandin, afro-amerikkalainen tietty, ei näitä juuri valkoihoisille tapahdu, tarina. Kaiken lisäksi osavaltio ei maksa senttiäkään korvauksia!!! Aivan käsittämätöntä oikeudenkäyttöä! Onneksi joku hyväntekeväisyysjärjestö tempaisee ja miehelle on kerätty jo 1,4 miljoonaa taalaa. Eihän rahalla voi korvata menetettyä elämää mutta ainakin se helpottaa loppuelämää. Kelpaisi varmaan kuulla myös jonkun viranomaisen pyytävän anteeksi, not going to happen, mikään ei ole niin vaikeaa kuin saada byrokraatti myöntämään virheensä.
Saisivat jenkit hävetä, näitä juttuja on ihan liikaa, ja lähes aina ne tapahtuvat afro-amerikkalaisille. Kun he niin kovin mielellään vievät länsimaista demokratiaa aseilla muihin maihin, niin voisivat aloittaa omalta takapihaltaan, ihan älyvapaa koko helvetin U-S. of A.
Joskus ahdistaa lukea näitä uutisia, lukemattakaan ei voi olla kun on ihan liikaa vapaa-aikaa. Osaisipa tempaista itsensä irti lähes kokonaan tästä niin sanotusta vallitsevasta todellisuudesta. Muuttaa metsään ja olla yhtä pupujen, lintujen ja muiden elukoiden kanssa, unohtaa koko hela maailma... .
Ozzyn (Osbourne, Black Sabbath) soolotuotannossa on muutamia biisejä jotka kolisee aika hyvin, laitan tähän pari. Ekaksi Hellraiser jonka 30-vuotis juhlaversiossa mukana murisee itse Lemmy Kilmister (Motörhead). Hieno animaatiovideo kaupan päälle:
Lemmy on(tai oli siis, mutta enivei)!!!
Toinen mistä tykkään on No more beer... ei kun No More Tears. Ihan ekaksi ihastuin tuohon murhavaan kitarariffiin, tulee mieleen panssarivaunulla ajelu. Heti perään hillitön, häpeilemättömän iso kertsi, stadion rockia parhaimmilllaan:
Pakkasta pukkaa, lunta maassa, oi kiitos säiden säätäjä, viimeinkin tuli talvi!! Olen niin tyytyväinen kun on taas vähän valoisampaa, vaikuttaa mielialoihin todella isosti. Vaan on tämä marraskuu kuitenkin pimeä ja märkäkin se oli tuossa aiemmin joten piristystä kaivataan. Löysin Soundi.fi:n sivuilta jutun Metallican Lars Ulrichista, tai häneen liittyen.. :
Istuisitko Larsin syliin tarpeillesi? ;DD
Siinäpä vessanpytty vailla vertaa ;DDDD
Skavlan -haastatteluohjelmassa Stephen Fry (mm. Kyllä Jeeves hoitaa, loistosarja!) heitti hyvän vertauksen eli "Some on vain vessan seinä." Sitähän se, ei paljoa sen enempää, kaikessa törkyisyydessään jopa vähemmän, yhtä idioottimaisia viestejä on saanut lukea maailman sivu vessan seinistä.
Pyysi Juice Leskinen vaimoltaan kun häntä tasan 15 vuotta sitten nostettiin ambulanssiin. Lanssimiehistö torppasi idean ja Juicelta lähti matkalla taju, kuolema korjasi hetkeä myöhemmin. Kevyet mullat maestrolle!!
Oliko hauskaa, oliko kivaa?
Riemumme nyt onko taannehtivaa..?
Hannu/Dokumentti
Yksi parhaista levykokonaisuuksista, Juice soitti itse kaikki soittimet, laulut ja teki biisit, niin sanat, sävelet ja sovitukset. Älyttömän kova suoritus!!
Juicen biisit hallussa? Tästä testiin. Jos olisin saanut vähemmän kuin 13 oikein, hävettäisi, onneksi meni hyvin;)
Toinen testi käy läpi Juicen elämän tietoja, tästä tuli 15/20, muutama virhe harmitti, kolmea en yksinkertaisesti tiennyt. Antti HeikkisenRisainen elämä on kokolailla tyhjentävä opus Juicen elämästä, suosittelen.
Edelleen ylittämätön lyyrikko, idolini sanankäyttäjänä, mestari. Biiseistä parhain on ehkä 3.30, tämä välillä vaihtelee, suosikki siis, mutta jos listauksia tekisin, olisi 3.30 aina kolmeen parhaan joukossa. Tuo You tubesta laittamani Hannu sisältää tuon riemukkaan taannehtia -verbin käytön jota en ole missään muussa tekstissä kohdannut ;O Aiemmin tiesin sen vain verotiedoista puhuttaessa, eli taannehtivat verot, siis olet jäänyt valtiolle velkaa, suomeksi. Irtolauseita on niin paljon, kokonaisuuksista puhuttelee niin moni.
Olen joskus miettinyt onko Yölennolta löytyvä Puhelinpylvään henkinen elämä jonkun vedon seurausta, tyyliin
- Että pystynkö kirjoittamaan biisin ihan mistä vaan aiheesta? No toki!
- Ai vaikka puhelinpylväästä...
- Vaikka siitä!!
- ...ja sen henkisestä elämästä?
- Totta helvetissä, kipaiseppas alkosta vähän viiniä..
Haasteen esittäjä käy hakemassa kassillisen vermuttia ja palatessaan kuulee maestron tapailevan kitaraansa...
Viesti tulee, viesti menee, eikä mitään mulle jää. Tehtäväni nähkääs on vain viesti välittää. En viesteistä niin välitäkään, pidän turpaa kii. Mä katson pellon laidalla, kuinka vilja lainehtii.
Minäkin niittäisin, jos joku kylväs, Mut minä olen vain puhelinpylväs.
En mä omaa mielipiteitä, en ajattele lain. Ei muita siteitä kuin kanssa tolppain seuraavain. Jos jotain joskus mietinkin, en sanotuksi saa. Mä seison radan varressa ja latva lahoaa.
Poliittisesti en omaa selkärankaa, Kannatan vain puhelinlankaa.
Sinä istut luuri korvalla, mut mua muista et, Vaikka yhteydet on sulla jopa kansainväliset. Saat maailmalta tiedon, sen suljet arkistoon Ja uuden tiedon kanssa minä valmiina jo oon.
Digitaalisysteemi on vienyt hommasta hohdon Ja tolpalta johdon.
Kesähelteet, lumisateet elän tolpan elämää. Joskus proput palaa taikka kersat kivittää. Ja piuhan maahan kaivaminen tuskin ratkaisee, Rasvanäppi kaivurikuski kuuman linjan katkaisee.
Kohta kadottanut on maan alle ryhtinsä ylvään, Henkinen elämä puhelinpylvään.
Kadottanut on maan alle ryhtinsä ylvään, Henkinen elämä puhelinpylvään.
("poliittisesti en omaa selkärankaa, himoitsen vain hallituspaikkaa"
Soveltaen Sus' - Totuus Keskustasta!!;)
Olkoon Tuonelan saaressa mahtibileet tänään, soikoot soitto, raikukoot laulu ja lasit kiliskööt!! Kippis!!
Muumilaakson Kyyti&Kepponen Oy sai galaksienvälisen kuljetuspyynnön, itse Darth Sidious tarvitsi kyydin KuolemantähdeltäMuumilaaksoon ja takaisin, jossa hän tapaisi Hemulin... . Outoa, onko Hemuli sittenkin jediritari?? Tätä teoriaa on tutkittu vuosikausia mutta huolimatta valtaisasta yleisöpaineesta on Hemuli istutellut kasvejaan suu supussa. Muumipappa lipsautti eräissä juhlissa, pikku simassa, hämärän Olkoon Voima kanssasi -heiton mutta selitti seuraavana aamuna krapuloissaan sen olleen assosisaatio bileiden laservaloista... . Bileiden järjestäjä kielsi kysyttäessä laservalojen olemassaolon, korjaten myöhemmin lausuntoaan. Välissä hän oli onnistunut kolhaisemaan silmäkulmansa astiakaapin oveen.. . Hmm, mutta joo, siis kyytiä tarvittiin ja Pikku-Myy hyppäsi Pedon selkään, ratsasti avaruuden halki Kuolemantähdelle jossa Darth Sidious tervehti ystävällisesti: - Sano vaan Sidiksi, niin muutkin tekee..
Pikku-Myy ohjaksissa, kyytiläisenä Darth
Sidious. Tässä he ovat juuri laskeutuneet
Muumilaaksoon ja matkaa Hemulin kotiovelle
on kivenheiton verran.
Nythän on niin että kilkuttaminen eli neulominen on vanhaa perua. Jo muinaisessa Bagdadissa vuonna nakki ja muusi, hyväntahtoinen hallitsija Harun el Pullah innostui lajista ja patalappuja alkoi syntyä huimaa vauhtia. Mikä tietenkin ahdisti kovin suurvisiiri Ahmed Ahnetta. Joka, kuten hyvin tiedetään, ei halua mitään muuta maailmassa kuin päästä kalifiksi kalifin paikalle.
Kutojamestarin ohjauksessa
kalifi Harun el Pullah
Avasin joulukauden ja laitoin kaikki mahdolliset joulukoristeet esille, kyllä on nyt niin joulua että ei paremmasta väliä!!! Lahjat jotka lähtevät kuun alusta, on jo pakattu ja postitusta vailla, muutama muu pitää vielä hankkia heille jotka asuvat tässä lähimaastossa. Ennen joulua ehdin vielä käydä pyörähtämässä Tallinnassa, varasin risteilyn, jouluviskileka hakuun. Vietän joulun perinteisesti pienessä sievässä, en ihan känniin asti siis juo, vaan tissuttelen. Välillä muuta juomista ja kinkkua sinapilla napaan, sitten taas viskihuikka ja leffat pyörimään.
Kuten sanottu, kaikki mahdolliset :DD
Väreillä on tullut leikittyä, edellisen postauksen meno jatkuu. Yleensä näistä sessioista syntyy yksi maalaus johon tykästyn itse vaan nyt ollut hiljaisempaa onnistumisrintamalla, yksi kohtalaisen hyvä tuli:
Tuosta vasemman puoleisesta tykkään, utuinen, hämyinen, kokkobileet ja hahmo tanssii, toimii. Tuossa oikeanpuoleisessa salamahässäkässä on kanssa fiilistä.
Edelleen valitan huonoa kuvanlaatua mutta eiköhän noista asia selvinne sentään.
Suurin osa päätyy roskiin kuivuttuaan vaan ovat suorittaneet tehtävänsä: mieli on rento, olotila kiva ja psyyke tasapainossa. Hektinen arki ja uutisten tuoma ahdistus ja levottomuus unohtuu. Terapiaa ja halvalla, suosittelen, värien lätkiminen on vaan yksinkertaisesti kivaa. Jotain aavistuksenomaista kehitystäkin on havaittavissa, hyvin vähän mutta kuitenkin. pitäisiköhän...äh, ei konditionaalia!! pitää alkaa harkitsemaan josko ihan hakeutuisi kansalaisopistolle oppiin.. . Noin, harkittuani huolella asiaa, päätin tehdä Reput, hihiii!!
Spotifystä löytyi hieno ominaisuus: soitettavan biisin reaaliaikainen sanoitus!! Olen onnessani, nyt ei tarvitse arpoa mitä kuuli kun voi lukea, siistiä!! Suurennuslasi -kuvakkeen alta ei löytynytkään hakua vaan tuo sanoitus-ominaisuus, kannattaa näköjään kokeilla namiskoita ja nappeja, usein ei uskalla kun ei nämä koneet niin hanskassa ole.
Klikkaamalla isommaksi, tuo vihreänä
hehkuva kohta on se namiska.
Kyseisessä biisissä sitä ei oltu vielä synkronoitu biisiin mutta kokeilin muutamaa muuta ja toimii samoin kuin karaoke-laitteissa, tulee rivi ennakkoon. Btw, eilen jostain ohjelmasta bongasin että karaoke tarkoittaa tyhjää orkesteria, selvisipä sekin.
Päätän Pesästä tähän, onnellisia aikoja oi adventistit, teidän aika koittaa jo ensi sunnuntaina,
Sus'
Bishop Gun - Shine
Kantripoprock on löytänyt sijaa Sujen
syämmessä, olen alkanut kohtuu usein sitä
soittamaan. Vaihtelu virkistää!! Rentoa lätkettä.
P.s. Se kepponen, Pikku-Myy käänsi Darth Sidiousin laser-miekan patterit väärin päin, kiva yllätys taistelun tuoksinassa huomata että miekka ei pelaa.. . On se aika kultainen, kikattava riiviö, tuo Pikku-Myy.
Terapoin huolella ja maalasin niin että väriä on housuissa, paidalla ja tietty myös kirjan kansissa joita on hyvä läjä. Naapurin kirjahylly tuotti lopulta vähän rahaa (10,-) muutaman sarjakuvan vaihdossa, Tuurin, Turusen, Paasilinnan ja Huovisen kirjoja reilut kolmekymmentä kappaletta omaan hyllyyn. Loput meni, onneksi, kiertoon SPR:n kirpparille Kirriin. Ne vähät jotka jouduin laittamaan paperinkeräykseen, jättivät jälkeensä muutaman kymmentä kantta joita tarjosin muutamaan paikkaan, askartelukäyttöön. Ei kelvannut ja heurekoin aikani kunnes tajusin että nythän on maalauspohjia. Jihuu!!
Totuus ei pala tulessakaan!!
Metallinkeräyslootasta pelastamani haikara sai uutta väriä, tai siis lisää. Sateenkaari -jengiin kuuluu hän ilmiselvästi ;D Alkuperäinen idea oli että maalaan tuon nokan keltaiseksi. Unohtui jossain välissä ja siivet sai sinisen hohtonsa. Tänään reidet ja kaula alkoivat punertamaan ja se nokka keltaantui, nyt on!! Hihii, oikein hauskaa puuhaa!! Monen mielestä ja itsenikin välillä, olisi varmaan pitänyt jättää se ruosteenväriseksi vaan enhän minä nyt sellaista malta olla käyttämättä. Nailon-kielinen kitarakin oli kohtuu värikäs kun sen tuossa vähän aikaa sitten myin halvalla tarpeeseen. Kitaristi ilman kitaraa on kuin haikara ilman pyrstöä, tulee toimeen mutta jotain uupuu.
Kaveri innostui tuosta hellannupista,
nauraa hekotteli ja sanoi ettei ikinä ole
nähnyt mitään mikä noin hyvin sopii.
Nyt on ankara miettiminen jotta maalaanko haikaran bodyn vielä, jalkoihin ehkä keltaista nokan tyyliin. Nimetäkin pitäisi, ehdotuksia??
Uuden elämänsä kunniaksi on Hessu?? Haikara saanut väriä pintaan ja tykkää kun helmeilee, luulen, kuulen ääniä....... (hihihiii, no en kuule, kuulisinkin, ei vaan, ei sekään olisi kivaa..)
Keksin tuossa joutessani kun maapalloa sijoittelin pesässä uudelleen, ohjelmaidean. Sellainen taitaa olla kuin maailmanparantajat joten pitää keksiä nimi joka olisi idealtaan samanlainen, ekaksi tuli mieleen Maailmanparannuspiste vaan se töksähtää, antaapa hautua.. . Idea siis kaikessa yksinkertaisuudessa on että haastattelija esittelee ihmisen joka on keksinyt jotain millä maailma oikeaasti muuttuu hieman paremmaksi. Esim joku energian talteenottolaite tyyliin F1:n autoissa oleva vekotin joka kerää talteen jarrutuksessa syntyvää energiaa ja syöttää sen takaisin moottoriin, tai jokin idea, tapa jonka leviäminen on suotavaa, esim kierrätystähän aikoinaan pidettiin ihan viherpiipertäjien hassutteluna, vöyhötyksenä, nyt kun luonnosta materiaalit alkavat loppumaan niin sehän on pakollista. Jotain tuollaista.
Haastattelijalle ja vieraalle nojatuolit, ja
ei kun sanomaa levittämään.
Perusideaan kuuluu se että uutiset joista kerrotaan, ovat hyviä. Niin paljon raportoidaan kaiken maailman paskasta jota lentää pitkin maailmaa tuulettimeen että ohjelma joka olisi lähtökohtaisesti umpi positiivinen, tekisi väliin hyvää. Parannetaan maailmaa, punaviinilasillinen kerrallaan, heh.. . Siis ei noin vaan ihan oikeita parannuksia paskanjauhamisen sijaan, kiitos. Idean saa käyttää ja jatkojalostaa ihan ilmaiseksi. Kaiken perusta on tuo maapallo jota voi käyttää ihan konkreettisestikin jos uutinen liittyy johonkin tiettyyn maailman kolkkaan, näyttää siitä pallosta se, tyyliin: - Tuolla meren pohjassa on sitä ja tätä jota voisi käyttää niin ja näin jolloin syntyisi sitä ja tätä sekä roppakaupalla positiivista energiaa!!
Maapallo, ainutkertainen, meidän
kaikkien koti josta tulee pitää huolta,
ei tuhota ja hyväksikäyttää.
Kaikki tämä siitä että siirsin karttapallon lipaston päältä pois ja piti löytää uusi paikka. Varastosta tuo pikku pöytä ja kun sen siihen asettelin, tuolit oli jo noin, niin välähti. Huh, hah, hei! ja heurekarallaa!!
Henkka Hyppönen, hän joka oli alkuperäinen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelman juontaja, sopisi. Täytyy nyt alleviivata että kaikki uutiset eivät olisi tiedettä, löytyy muitakin aloja joilla tapahtuu positiivista kehitystä joita olisi hyvä tuoda esiin. Jotta ihmiset ottaisivat käytänteitä käyttöön, tutkittuja juttuja joita voisi suositella. Vaikkapa aivotutkijalta/psykiatrilta kysyä että miten kannattaa ajatella asioista ilman että ahdistuu.
Asiaohjelma jossa positiivinen vire, opettavainen ilman tyrkyttämistä, väliin aiheeseen liittyviä kevennyksiä sketsien muodossa jne. Ideoimaan, firestarter on puhunut. Ugh!
Krapu on sadan sanan mittainen kirjoitustehtävä jota ylläpitää Susu Petal. Viikon 47 sanat ovat rankka, vaativa, tylsä
- Olipas rankka reissu, en ihan heti pystyisi samanlaiseen..
-
Ai, musta siellä oli tylsää nimenomaan siksi kun ei ollut mitään
haastetta, ihan vasemmalla kädellä pystyi heittämään kaikki
tehtävät ja en edes hengästynyt kunnolla…
-
No sinä oletkin aina tikissä, miksi edes osallistuit kun kerran oli
tiedossa helppous?
-
Ei ollut oikein muutakaan..
-
Ei vai? Toisaalla olisi ollut Iso Kierros, tuollaalla taasen vaativa
Vääntöjen Vääntö.. ettet ihan vaan siksi että pääsisit taas
mollaamaan minua, kuinka huono olen sinuun verrattuna... . Niin se taitaa
olla, kun et pärjää muille kuin minulle, niin itsetuntoasi
nostattaaksesi osallistut näihin aloittelijoille suunnattuihin, olet
itseasiassa aika paskiainen!!
******
Joskus läheisenkin ihmisen aivoitusten ja tekojen takaa paljastuu kyseenalainen agenda.
******
Löytyi Harjunportaiden Kirpparilta kiva sarvenpätkä,
tuohon pitää jotain kehitellä, menee tosin tuollaisenaankin.
Henkimanausluutaika -esine..
Kävin tuossa viikolla Lentävässä Tiikerissä ostamassa maaleja ja toki piti yksi hileputkilopussi ostaa;) Kiiltävää, ihanaa.. olen ajoittain kuin varsinainen varis joka kaiken kiiltävän perään kuolaa, valojen, hileiden, jne.
Seassa oli muutama joista oli rikkoutunut yksi tai kaksi alimmaista putkiloa ja kysyin myyjältä jotta saisiko näitä vaikka kaksi yhden hinnalle? Maksavat euron per 10 putkiloa (hauska sana tuo putkilo;) eli ei nyt kalliita.. . Myyjä sanoi tiukan ein, alennusta ei tipu. Kysyin jotta mitä te sitten näille teette kun eihän rikkinäistä versiota kukaan halua ja vastaus tyrmistytti:
- Me heitämme ne roskikseen ja merkkaamme ne hävikiksi.
Siis mitä v****a???? Tällä aikakaudella, kun kierrätystä jopa vaaditaan, ja jokaisen tuotteen hiilijalanjälkeä mittaillaan, niin tämä firma, sen sijaan että myisivät osittain rikkoutuneen tuotteen alennuksella, heittävät sen ROSKIKSEEN????
Ei mene jakeluun minulle tuollainen kaupankäyntitapa, tekisi mieli alkaa boikotoimaan koko firmaa, vaan kun ei ole kilpailijaakaan mistä saisi taiteiluun halpaa tavaraa. Eikä minun taiteiluni ole sellaista että pitäisi saada (eikä olisi varaakaan) sadan euron maaleja, kunhan rentoudun siveltimen kanssa, terapoin sielua ja mieltä.
Kummallista, erittäin kummallista nimenomaan tämän päivän, tämän ajan vaatimuksia ja trendejä kohtaan. Ja vielä tanskalainen firma, tuo ihana maa jossa ihmiset ovat vapaita ja vastuuntuntoisia, nämä sitten lisäävät roskan määrää kun vaihtoehtona olisi saada niistä rahaa. Sus' on kummissaan ja pöyristynyt!! Nih!
Nyt mennään klassikkotapahtumaan ja kuunnellaan klassikko-orkesterin ensikaikuja (rumpali on tuossa peräti 17-vuotias!) kun vetävät klassikkobiisin!!
Eli siis Santana Woodstockissa - Soul Sacrifise:
Jos on kova kitaristi niin on kova rytmiryhmäkin!!
Santanankolme ensimmäistä levyä voi laittaa soimaan putkeen eikä kyllästy, yhtään huonoa biisiä kun ei ole, on vain hyviä, parempia ja sitten parhauksia!! IIIIIKKKK!! Carlos rulaa vieläkin, ihan tajuttoman kova kitaristi!!
Seuraavassa biisissä yhdistyy niin monta ihanaa asiaa minulle: Santanan upea kitarointi, Chris Cornellin tajuttoman hieno ääni ja Led Zeppelinin yksi parhaimmista biiseistä:
Kiinalainen palomuuri blokkasi Sujen, siistiä!! Olen vaarallinen Kiinan kommunistipuolueen mielestä, hienoa!! Aouuuuu, bileet!!
Tästä Kiinan palomuuri -testiin. Tuolla sivulla on laatikko missä voi kokeilla onko joku sivu estetty Kiinan maalla, veikkaan että koko Blogistania on siellä estetty, ei pelkästään minun sivuni, silti.. hauskaa!! Hihii!! Vaarallista sisältöä!! Iiiikk!!
Kuten seuraava teos, Ristiaallokossa. Oli tuollaisia ritilöitä ja pitkään mietin mitä niistä saisi, kunnes viikolla keksin laittaa niitä ristiin rastiin, siinä hyvä alusta. Kun löysin mustia, leikattuja pellinpalasia ja maalasin ne helmisinisellä niin syntyi merenkäynti-ilmiö joka ei ole niinkään kiva, varsinkin jos kovin heitellee. Niin kuin elämä ihmistä:
Ristiaallokossa
Keep on surffin' in the Free Net,
Sus'
Massive Attackin versio
"Minä suojelen sinä kaikelta,
mitä ikinä keksitkin pelätä*"
eli Protection.
(*Hiton hienosti sanottu btw, Hyvä Anni Sinnemäki!!)
Kun lukee, saa tietää, että suosikkiartisti on tehnyt pahojaan, niin syntyy ristiriitainen olotila - missä vaiheessa taiteilijan teot ikään kuin pilaavat hänen tekemänsä taiteen?
Evan Rachel Wood sai viimein tarpeekseen
ja paljasti miehen, sen jälkeen neljä
muuta naista on nostanut syytteitä.
Esimerkiksi Marilyn Manson, jota syytetään vapaudenriistosta, raiskauksista, aivopesusta ym, on luonut menestyksekkään uran tekemällä provokatiivista rock-musaa, mikä on se raja että tietoisuus taiteilija yksityiselämän tekemiset pilaavat hänen luomansa taiteen? Äkkiseltään tulisi mieleen että ei niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa mutta en voi välttyä ajatukselta että kun kuuntelen jatkossa tätä artistia niin tulee mieleen hänen iljettävät puuhansa. Rolling Stone -lehti kokosi miehen tekosista jutun, linkki Soundi -lehden artikkeliin.
En kuuntele MM joten otan hlökohtaiseksi esimerkiksi 70-luvun glamrokkarin, Gary Glitterin jonka Rock'n'Roll -biisi kaikessa yksinkertaisuudessaan on nerokas!! Siinähän vain paukutetaan rumpua ja hoetaan Rokkenroll Yeah! Hey!-sanoja. Kun sai tietää että hän on jäänyt Thaimaassa(2000-luvulla) kiinni pedofiliasta, olin aluksi että no, ei se siihen biisin kuunteluun vaikuta, hyvä hitti. Vaan alkoi purra, aina kun laitoin soimaan, tuli mieleen miehen iljettävyydet ja lopulta annoin periksi. En ole sitä kuunnellut kohta kymmeneen vuoteen. Ärsyttää.
On siinä ja siinä että en boikotoi Eric Claptonia hänen koronarokotusvastaisuudestaan, ei tee mieli ainakaan spotifyssä kuunnella ja tukea häntä rahallisesti, vaikka se pieni promille onkin hänen tuloistaan. Protestina. Tästä juttuun Claptonin päätöksestä olla esiintymättä koronapassia vaativissa tilaisuuksissa. Toinen blueskitaristisuuruus, Robert Cray katkaisi välitClaptoniin asian tähden.
Äiti käski astetta kovemmin,
neljättä kertaa, minua siivoamaan huoneeni. Ei iskenyt, ei sitten
yhtään. Olo oli kuin vieterilelulla josta veto oli loppunut, tai
paremminkin.. se vieteri oli katkipoikki, tyystin rikki. Kapinahenki
nousi ja rauhallinen lauantaiaamu muuttui veriseksi
taistelutantereeksi. Aloitin säälimättömän ilkkumisen, iskin
puukkoa jo tulehtuneeseen haavaan ja tietenkin käänsin sitä.
Kaikki mahdollinen ja varsinkin mahdottomat olivat hänen syytään,
maailma oli epäreilu ja paha, siis minulle, kaikki muut mennä
porskuttivat.
Äidin
silmät vettyivät, ripset iskivät tiuhaan ja turhaan hän yritti
peitellä tuntojaan. Tajusin menneeni liian pitkälle,
teini-ikäisyyden jääräpäisyys vaihtui häpeään ja katumukseen.
Aloitin siivoamaan ja innostuin. Puunasin huoneeni niin että kiilsi.
Sellainen teini-iän kuvitteellinen tapahtuma, minua ei oikeasti tarvinnut kehottaa siivoamaan, olen aina tykännyt siististä kodista, pesän pitää olla puhdas. Ja nykyään kaiken pitää olla myös ojennuksessa, aiemmin arkistojärjestelmä oli enemmän sekainen, niin sanottu levitetty systeemi ;D
Aiemmin mainitsemani joutsen, vai onko tuo haikara, on saanut hiukka väriä pintaan, kiva löytö:
Sinisiipi
Vuokraisännän kirjahyllyssä kävi huiske ja minä pestautin itseni auttamaan, kirjapalkalla, kuinkas muuten;) Noin kolmelle sadalle kirjalle pitäisi löytää uusi koti, jos ei muuta niin kannet revitään ja sisältö päätyy paperinkeräykseen. Tilasin divarin pitäjän käymään, saa poimia joukosta ne jotka kelpaavat myyntiin. Osan, eli noita lyhennelmäkirjoja joita valitut pilat suolsi yhdessä vaiheessa, olen jo hoitanut, kansille tuumasin jotta tarjoan niitä läheiselle koululle jos haluavat askartelukäyttöön. Kierrätystä, kierrätystä, luonnonmateriaalit alkavat tältä pallolta loppua joten uutta pitää alkaa tehdä yhä enemmän vanhasta.
Tästä saisi aasinsillan ilmastokokoukseen vaan en viitsi pilata omaani, tai teidän, sunnuntaiaamu-fiiliksiä kiroilemalla. Taas yksi vesitetty sopimus lisää, kiitos Kiinan ja Intian. Joskin ymmärrän heidän kantansa, turha on länsimaalaisten tulla ilkkumaan ja vaatimaan kun on jo elintaso korkealla, eivät he halua sen enempää kuin me muut ollaan saatu eli sen jääkaapin, television, auton jne.
Kauhea ajatus "lahdata" kirjoja.
Jos haluat vaikuttaa asiaan niin kaikista helpointa se on lopettamalla krääsän ostaminen esim. Kiinasta. Kaiken maailman Alibabat tyrkyttää halvalla tarpeetonta muovikrääsää joka vielä lennätetään maailman toiselle puolelle. Tarvitsetko oikeasti kaikenlaisia hilavitkuttimia, puhelimeen erilaisia kuoria ym. vastaavia tuotteita?
On ilmastoteko olla kuluttamatta!!! Ja kuluttaakin saa, kunhan vähän miettii tarvetta ja sitä missä se on tehty ja mistä.
Sujuvaa sunnuntainjatkoa,
Sus'
Sunnuntain fiilistelyyn bluesia, lista kestää
6 tuntia eli ei tarvitse ihan heti olla vaihtamassa;D
Soittelin siis päivittäin kahteen kertaan setin läpi, aina pari tuntia kerrallaan. Joka aamu (ja aina kun en sitä tarvinnut) jemmasin kassin missä oli vähän vaatteita, ja musakansion missä biisien sanat + soinnut. Kunnes laukku vietiin jostain pensaasta. Lohdutti ettei kaveri aarretta löytänyt, ketutti kun meni vaikeaksi. Raavin muististani noin kolmekymmentä biisiä joita siis toistin. Välillä toki tuli suomalasia vastaan, jopa kotikylästä. Silloin aina pääsi suihkuun ja vähän jeesivät muutoinkin. Eräs suomalainen talvipakolainen antoi kerran jalouden puuskassaan viisi tonnia, johan oli hauskaa pari päivää;) Aina kun sai jostain rahaa, kerjuu loppui siihen ja lomailin. Pääsin sellaiseen eletään todellakin päivä kerrallaan kunnes tein huonon päätöksen, vaan siitä myöhemmin, ensin muutamia kokemuksia viikkojen varrelta.
Käypänen toimintaseteli
Minua lähestyi baarissa eräs suomalainen, nuori, pariskunta. Saivat puhuttua juttuun jossa lähden kuskiksi Marokkoon jossa minulle maksettaisiin, olikohan 30 000 pesetaa.. . Kaikki sujui mainiosti ja menin heidän asuntoonsa jossa kävin suihkussa. Siinä istuessani ammeessa kaikki karvat nousi yhtäkkiä pystyyn ja päässä takoi että tähän homman et lähde, tässä on jotain mätää. Puin vaatteet päälleni ja häivyin kuuntelemasta vakuutteluja. Projektin tarkoitus oli viedä auto maahan ja myydä se siellä ja saisin rahani. Yksinkertaista? No ei todellakaan, Marokossa oli (voi olla vieläkin) sellainen käytäntö että jos tulet maahan autolla niin kuljettajan viisumiin merkataan se auto, ja kun lähdet maasta niin se auto pitää olla. Olisin siis jäänyt Marokkoon vankilaan mätänemään ties kuinka pitkäksi aikaa. Kaikki suomalaisetkaan eivät ole niin kivoja ja rehellisiä kuin yleensä ajatellaan, hyvä pitää mielessä. Silti minua korventaa jutussa nimenomaan se että omat maan miehet olisivat pettäneet minut niin helposti, mokoman rahan takia. Kusipäitä. Intuitio oli niin vahva etten kyseenalaistanut ollenkaan ja oikeassahan alinen tajuntani oli, sain tuon merkitään viisumiin -asian myöhemmin ja äimäilin vaistoani, kannattaa kuunnella itseään.
Marokko, Fez.
Myöhemmin tuli käytyä, kaunis, vaikkakin lohduttoman
hiekkainen maa, valo on siellä jotenkin.. ylimaallista.
Tutustuin kahteen saksalaiseen maailmankiertäjään, olivat oikein hc-osastoa. Jotain viitisen vuotta olivat kolunneet Eurooppaa. Ja vetäneet kamaa, heroinistejä. Vaan sepä ei heistä sekopäitä tehnyt, ihan tavan jannuja joiden vapaudenkaipuu ajoi matkaan. Eräänä päivänä toinen heistä sai rahalähetyksen kotimaastaan ja sehän tiesi juhlintaa, minut kutsuttiin. Hakivat tequila-pullon, pilveä ja sitä polakkaa itselleen. Toinen tuumasi mulle kun siinä väsäili annostaan jotta haetkos muutaman sitruunan viinan kyytipojaksi. Menin lähikauppaan ja pyörin siellä hetken, ei sitruunoja. Toisestakaan kaupasta ei löytynyt ja tuumin että pitääkö lähteä lampsimaan kauas super y hipermercadolle. Katsahdin ylöspäin siunaten koituvaa vaivaa ja kuinka ollakaan, katselin sitruunaa puussa. Harvoin olen tuntenut itseäni niin tolkun tyhmäksi.
Luonnonvarainen kasvi, ei vaan tullut mieleen
moinen itsestäänselvyys.
Siihen mokaan, lopulta tein viimeisen virheen - menin vaihtamaan kitarani 125 grammaan pilveä, idea oli sitä jobata Suomi-turisteille, siitä olisi saanut jonkun 2 - 3000 markkaa jolla olisi lentänyt takaisin jonkun viikon päästä (ja siinä välillä syönyt hyvin jne, saattanut jopa jäädä sinne, odottamaan sitä paluulennonpäivää). Tehtiin märkäkorvalle jekku: siitä palasta oli "keitetty" se thc eli päräyttävä aine pois ja jäljellä olisi siis iso biitti joka tuoksui pilveltä, näytti pilveltä mutta ei sitten kolahtanutkaan kuin pilvi. Niin tohkeissani olin että kyllä sitä paloi kymmenisen grammaa ennen kuin uskoin että vituiks meni.. Nyyh. Kusettivat pientä, maailma on paha ja täynnänsä ilkeitä ihmisiä, muistakaatten te (me) sokeasti ihmisiin luottavat. Vieläkin tuppaan kärsimään tästä luonteenpiirteestäni, minkäs sitä mahtaa, kiltteydelleen, tosin paska kohtelu on kasvattanut sen pahan pojan kostamaan kokemiaan vääryyksiä
Meni sitten hieman vaikeaksi vaan (pieni) pelastus tuli, sen ihmisen muodossa jonka luokse olin alunperin ollut menossakin. Oli kuullut juttuja Torressa pyörivästä suomalaisesta nuoresta miehestä joka on pitkä ja soittaa kitaraa, sai jostain etiäisen ja tuli katsomaan, minähän se. tarjosi ihan ekaksi safkat, olihan tuota painoa lähtenyt joku kakskyt kiloo.... Olin jo ehtinyt soittaa mutsille sen kauhean puhelun että auta ja asia oli järjestymässä, viimeisen viikon hengailin kaverin luona, kertailin tapahtumia ja tuumin että jo on jännää, tämä elämä...
Sellainen muistelo tällä kertaa, sattuu ja tapahtuu, kuten Halvatun Huuhkain tuppaa sanomaan. Paljon opin, ja tapahtui paljon mitä jätin kertomatta, jotka tuli mieleen vasta kirjoittamisen jälkeen (kirjoitin siis kolme päivää sitten, lisään tämän kun julkaisuun 6 pv:) ja ennen kaikkea haluan sanoa että pitää uskaltaa, kokea ja erehtyä, ottaa turpaan, saada voittoja, kaikki se vain kasvattaa, rikastuttaa elämääsi ,ja nyt kun olen vanha niin en kadu, (jos lukisin jonkun kirjoittaman vastaavan tarinan, tulisi aina mieleen että en silloin lähtenyt...) tekemiäni valintoja (jotka ehkä satuttivatkin itseäni; muiden hermoja koittelivat mutta sen saa kestää kun on vilkkaan lapsen äiti, sukulainen, kaveri, ystävä).
En itke edes kaikkein ikävimpiä tilanteita, elossa ollaan ja opittu on. Ja ilman laaksoja ei ole huippuja, on vain Pohjanmaa......... ;DD (että joku voikin asua niin yksitoikkoisen tasaisessa maisemassa, jenkkien keski-lännessä tulisin hulluksi kun jo Pohjanmaakin koettelee sietokykyä). Olen vuoristorata-ihminen.
Totta se on että jos nuorena ei mene niin vanhana ketuttaa se että ei mennyt. Voihan vanhempanakin mennä, mokata ja oppia vaan sitä on niin mukavuudenhaluinen että mitkään kuuden viikon kadulla asumiset ei vaan enää lähde, onnistu noin vaan, ja liika turvallisuus poistaa sekoilun mahdollisuuden;)
Sus'
Tällaista menoa oli Sujellakin, tosin enempi
näitä Juicen biisejä vetelin, Suomen
Bob Dylan tekstittäjänä!
(Sus' soitti mm. Ei oo Pilvee -huutamalla huolella, koko ranta raikasi ;DD
Ja kaikki suomalaiset häpes', muut oli että olipas hyvä
veto, mistä lauloit? Ja sain kysyjältä muistaakseni 400 pesetaa!!
Eräs tyyppi oli ohikulkeissaan heittänyt palan pilveä, hashista joten
lähdin mercadoon ostamaan ruokaa, viiniä ja tupakkaa;)
Loppupäivä tuli istuskeltua auringossa ja lomailtua;)
