Joen kaipuu (runotorstain aihealue - kuuluisuus)

 

Kuva Luontokuvia -blogista, luvan kanssa julkaistu.

Joenrantaan

Katsoin kuvaa, tunsin kaipaavani tuohon maisemaan, se oli niin..

Hitto, enhän minä ole koskaan...   , asunut, oleillut, leiriytynyt, ääreen

joen, sen läheisyyteen...  .

Outo huimaus kävi läpi ruumiini, pääni sumuuntui. Utuisiin kuviin,

muistoihin jonkun muun, silti tutun, läheisen, kuin identtisen kaksosen

yhteyttä tuntevat, kokevat toisensa, ilot, ja tuskansa tietävät..

En osaa selittää, kaipaus vahvana pakotti hämmentämään näkyä, ähkäisin..

Jopa itkaisin hetken, tunnistin jotain syvää, hyvää vai pahaa? Otin riskin,

hyppäsin syvään päähän, ummistin....

Silmät aukaistuani, olin jossain toisessa ulottuvuudessa. Katselin kaikkia elämiäni elämiä, eläimenäkin olin muutamaan otteeseen tassutellut planeetalla, sen pinnalla

käynyt läpi jo kymmeniä, ellei sataa...elämää...taivalta, polkua, tietä, mikä lie.

Tajusin äkisti että mitä ihmettä minä oikeain tajuan, mistä olen saanut selvyyden

silloin kuulin, kuin sisäisen,  äänen, sanovan, kuiskaavan: 

- Viimeinen, tämä on viimeinen....

Heräsin hiessä, yön kylmyys iski, peitto lattialla oli kaikki mitä kaipasin.

Vedin sen ylle, ja nukahdin. Ikinä ole nukahtanut niin onnellisena, ja näin unta

joenrannasta ikuisuuden... .

Sus'27.3.22

Inspiraation hetki.

Sus'

P.s. Runotorstain sanana, tai oikeammin aihealueena on kuuluisuus. Siitä siis julkkiksista tai tähdistä, mitä lienevätkään taivaalla pyrähtelevät kuuluisuudet.. .