torstai 29. huhtikuuta 2021

Runotorstai 17/21 Tuskaa ja Kipua

 Torstaiseen tapaan on aika koostaa viikon aikana rustatut runot eli sanajonot, tässä minun:


Olen elossa.


- SaatanaVittuPerkele!!!

- Noooh, poika, äläs nyt kiroole..

sanoi hoitsu tyynnytellen,

minusta lujasti kiinni pidellen

jalkaa, luuta kun paikoilleen asettivat,

kohdilleen murtuneen laittoivat.


Että sattui, moista en ollut kokenut,

ainakaan muista, ja tuskin unohtanut,

olisin jotain tuollaista.


- VitttuPerkeleSaatana!!!

Huusin sateeseen, itkuiseen

naamaan, vedet sekaantuen

Sekin alkoi aivan juuri, sillä hetkellä

kun sinä minut jätit, siltä seisomalta,

vedenpaisumus kuvaamaan 

tuskan ja kivun määrää

tekemättä mitään väärää!!

muuta kuin rakastaa


Että sattui...

ja sattuu vieläkin.



Elvis20.04.21tellen




Sellainen tuskailu... Otsikkoa ihmetteleville - kivun ainoa hyvä puoli on se että tietää olevansa elossa, se indikoi elämästä. Onko se nyt hyvä tai huono....eipähän tule sekaannusta jos muuttuu zombieksi, en usko että tuntevat kipua, ei ainakaan näytä siltä kun niitä lahdataan reippaasti leffoissa


Kipua ja Tuskaa -aiheiset runot tänne, kiitos! 


Ensi viikon runon aiheena on Toivo.  Inspiraation liekki sytyttäkööt tuohikuivat sananne, palakoot tulessa sydämen, feeniks-linnun lailla, uudesti syntyneenä, uutena runona loistaen!


Sus'



P..s. Nyt täytyy Sus'hukkasenkin kaivaa kuvettaan, nimittäin Työt kielletty!! -kampanja osuu niin lähelle niin monta sydämen asiaa että on osallistuttava, toivon että minun vähäiset kolikkoni kelpaavat, ei kai niillä alarajaa ole lahjoituksiin. Kyllä kymppi pitää irrota pers'aukiseltakin!, tuumasin itselleni ja päätin lahjoittaa rahaa tiistaina 4.5.2021, palaan keuhkoamaan asiasta ja leuhuamaan osallistumisellani;)


Jos olet koskaan saanut kulttuurillisen elämyksen, taidekokemuksen, korviin ihanan keikan jälkeisen suhinan;), niin nyt on aika kiittää konkreettisesti niitä ihmisiä jotka ovat esityksen mahdollistaneet. Koska näyttää siltä että myös ensi kesän tapahtumista suurin osa perutaan, on hätä näillä ihmisellä jo suoraan sanottuna kädessä.


 Kun on Kotimaanapu mukana niin ei tarvitse miettiä päätyvätkö rahat oikeille ihmisille. Hyvä firma, luotan ja niillä on kokemusta. Auta roudaria, valomiestä, kuskia saamaan flooraa näkkärin päälle ja vuokrat maksuun, kiitos.



Tapahtumateollisuus ja Kotimaanapu yhdessä järjestävät kampanjan, jossa kerätään ja viedään apua sitä tarvitsevien ihmisten arkeen.  Kutsumme suomalaiset – yksityishenkilöt ja yritykset antamaan apua. Kotimaanapu vie avun perille jokaiselle henkilökohtaisesti.


P.s.2 Olisi sarjakuvia myynnissä, linkit vie huuto.nettiin: 

Aku Ankan juhlasarjat 1-7

Kovakantisia Lucky Lukeja

Kamala luonto 3 kpl

Vaikka on rahapula ja täytyy realisoida niin silti annan kympin tuohon keräykseen, tärkeällä asialla!!

14 kommenttia:

  1. Jep, kipu kertoo, että on elossa.
    Tosin joskus olisi riittänyt pienempikin kipu, vtu, prkl, stn!

    VastaaPoista
  2. Istuin isovanhempien portailla ja nojasin kättä poskeen. Ja hoin; - VitttuPerkeleSaatana!!! Mulla oli kuulemma tylsää. Olin 7. Hauska yhteensattuma..

    VastaaPoista
  3. Yksi hyvä syy siihen miksi ei yleensä kannattaisi kiroilla on se että kun kirosanoja OIKEASTI tarvitsee isoon tuskaan, ne tehoavat vain jos asianomainen ei ole tottunut kiroilemaan ja vastaavasti eivät tehoa jos ihminen normaalisti heittelee manauksia joka väliin. Tästä oli kerran hauska tutkimus telkkarissa. Kilpailijat laittoivat käden jäävesiämpäriin. Sai kiroilla. Se joka piti kättä vedessä pisimpään, voitti. Juu, joka päivä helvetisti kiroileva tyyppi hävisi 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota asiaa mietin eläytyessäni runojesi kaverin tuskaan. 💜

      Monta vuotta sitten lohdutin yhtä ystävää sanomalla että ainakin tiedät olevasi elossa.
      (Sama ajattelutapa.)

      Poista
    2. Jep.olen lukemut tuosta myös. JA se ei ole oleellista onko ne kirosanoja, kunhan mölähtelee, ärisee murisee tai muuten vaan päästää äkillisen ison äänen. Adrenaliini alka erittymään ja muut kemiat päässä ja jo vain kipu vaimenee.
      Tällä kerta kaveri taisi olla ihan ite, on tuota fyysistä tuskaa koettu kun sääri murtui, polvilumpio sijoiltaan, toinen polvi jne. ja rakastumisen tuska se vasta onkin...

      Poista
  4. Koettu on tuota rakkauden tuskaa nuorena. En kiroillut mutta itkin kyllä. Muita, fyysisiä murtumia on ollut vähän, pikkupikkuisia, joten en osaa oikein edes kuvitella miltä sellainen tuntuu. "Että sattui...

    ja sattuu vieläkin." Runosi loppusäkeet kyllä koskettivat. Mutta olet rakastanut! Se on jotain kuitenkin. Ja olet elossa. Se vasta jotain onkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhein fyysinen kipu on ollut kun autolla ajettiin päälle ja pääsin myöhemmin pois sairaalasta. Ohutsuolta oli jouduttu lyhentämään ja se liitoskohta alkoi märliä, tulehtui. Voi että veti vatsan lihakset kramppiin. Antoivat kipupiikkejä kunnes joku tajusi että se kipu johtuu kramppaantyneista lihaksista ja antoi lihasrelaksantttia. A vot toimi ja kipu pois..ja nyt kolahti se morfiini!! Ai että oli hieno sairaalan käytävä (ruskea/oranssi -värinen, ihan hirveä;DD).

      Poista
  5. Särkynyt jalka ja murtunut sydän. Sentään henkikulta tallessa!

    VastaaPoista
  6. Hyvällä asialla tuo keräyskamppanja, joten laitoin mäkin sinne nyt vähän lisää artistien pottiin. Museokortissakin tuli mahis tukea tyhjiksi jääneitä museoita, kun sai valita, että ottaako koronajatkoajan voimassaoloon vai uusiiko heti kun vanhenee viime vuodelta. Tuli tuettua sitäkin, on kuitenkin ittellä hyvä tilanne, ettei ollut työt kovin kiinni koronan takia (toki tuli 32pv lomautusta viime vuonna osaksi sen takia)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niitä omia rahoja jakaa pois tarvi, välillä on kiva antaa jos on. Tuohon annan vaikka ei olekaan, on sen verran iso juttu. Varsinkin kun leyuhunnut asiasta;)

      Poista

Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)