lauantai 29. elokuuta 2020

Saturday Classics 290820

 Koska kesä loppuu virallisesti tiistaina niin päräytetään yksi parhaimmista ikinä tehdyistä suomenkielisistä hard rock -biiseistä. Ilmestyessään Maija Vilkkumaan Kesä räjäytti mun pään!!

Kesä, eikä mitään tekemistä!



Loistava riffi, iskevä biitti, fiilistelevät säkeet ja iso, stadionrock -kertosäe! Lasken tämän edelleen 2000 -luvun parhaaksi pläjäykseksi ja pesee monta ulkomaista vastaavaa, on vaan niin hyvää mättöä ja fiilistä!!

Olen Maijaa diggaillut jostain 04-06 alkaen, tämä biisi veti kuin magneetti. Vaikka olin toki kuullu muutamia biisejä aiemminkin ja Ei -levy oli tuttu niin Se ei olekaan niin -levyllä oli ne stadionbiisit mitkä mulle kolahtaa eniten. Yleisesti ottaen Maija jätti helposti mun mielessä varjoon Jonna Tervomaan josta myös tykkään ja joka aloitti aavistuksen aiemmin, molemmat kuitenkin Alanis Morrissetten jalanjäljissä. Jagged little pill on niin monella tavalla tärkeä levy, räjäytti pankin -96 (myi eka vuonna 13 miljoonaa) ja sen jälkeen alkoi vihaisten nuorten naisten armeija vyöryä. Parhautta!


Tässä sama livenä nosturista -06

Koko 2000 -luku on enemmän ja vähemmän kuulunut rock/pop -scenessä naisille ja hyvä niin. Parempaa musaa tekevät kuin vastaavaan aikaan kuvioissa pyörivät miehet, tosin tästä vastaa lähinnä suomi-räppäreiden nousu joka työnsi sivummalle rock-osastoa joten naisilla oli tilaa. PmmP tuli ja sekoitti pakkaa kunnolla, tuon ajan Vesalaa sekopäisempää esiintyjää saa hakea;D ja ei se Luoti sen heikommin esiintynyt plus heidän äänten harmonia on aika täydellistä, huomasi ekan kerran kunnolla kun kuunteli Paulan ekaa sooloa. 

Hlökohtaisesti vielä kirsikaksi kakun päälle totaalinen sekoaminen SANNIn musaan (2017 joulukuusta tuonne -18 kesään meni kuunnellen jokainen kolmesta ilmestyneestä levystä vähintää kerran kolmessa päivässä, saatoin pyörittää ne kerran päivässä läpi joinakin viikkoina ja kun osui vielä laivakeikka tuohon ajanjaksoon niin vot - Sus' oli liekeissä=), käsittämätön ihastuminen teiniajan tyyliin, piti hakea vastaava kokemus kasarin alusta kun Iron Maidenin Number of the Beast tuli.

Nupit kaakkoon ja bileet pystyyn!!


Sus'


11 kommenttia:

  1. Hyvä ja tuttu biisi. Maijalla on hauska ääni ja persoonallinen venyttävä laulutapa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja hyvät sanat, sekä aivan loistava kitaristi eli oma mies, Mikko Kosonen!

      Poista
  2. Olen ollut jo kauan Maija-addikti, tunnustan. Joskus tuli vedettyä re-playna Maijan albumeita aamusta iltaan, etenkin se Ei kolahti kovaa. Sellaisia sanoituksia, että niihin samaistuin ja kympillä.

    Maija <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle se seuraava eli SEON kolisi, sit koko tuotanto=)

      Zero Ninen lisäksi ainoa bändi jonka keikoilla olen käynyt useammalla.

      Poista
  3. Meillä on hiukan ristiriitainen olo Maijasta, toisaalta on mainio, toisaalta jokin vähän jarruttaa. Onneksi vaimolla vähän enemmän kuin mulla, joten tuon kuunteli hyvin. Päivystävää kitaristia onkin hauska seurata twitterissäkin, Mikkohan siirtyi muuten just hiljan Anssi Kelan bändiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkö teki? :O
      Mikko harrastanut viime vuosina näitä tv-proggiksia, nytkin on T'ähdet, tähdet -orlassa. On kova keppimies!!

      Poista
    2. Jep, seuraan Mikkoa twitteris ja siellä ainakin ilmoitti kuvan kera:
      https://twitter.com/JacquesBoissons/status/1296877726981402625

      Huomasikko muuten mun kurkkulaululöydön tuolla SusuPetalin kommenteis:
      https://www.youtube.com/watch?v=v4xZUr0BEfE
      Aika komee kunhan pääsee aloitteluminuutin ohi. 👍

      Poista
    3. Juu, Hu -orkesteri teki vaikutuksen, täytyy tsekkailla lisää!

      Poista
  4. Joo ei kiitos! Siitä olen samaa mieltä kanssasi että noi naiset teki parempaa musaa kuin aikansa miehet.

    VastaaPoista

Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)