lauantai 12. joulukuuta 2020

Saturday Classics 121220 VeeHooMutteiässää

Heteronainen, 
käsi sydänmelle, antaisitko?
(;D)

Elikkäs esittelyssä siis yksi Sujen lempiorkestereista nuoruusajoilta: Van Halen Oli vaihe kun luukutin VH:n neljää ekaa levyä tauotta ja David Lee Roth oli jumalasta seuraava!! Kuinka kadehdinkaan Timantti-Taavin keuhkoja ja karismaa. Sitä karsimaa on tässä tapauksessa annosteltu kauhalla lusikan sijaan!!


Komeuden lisäksi löytyy myös
notkeutta ja akrobatiaa, shöymies
varpaista takatukkaan!!

Ja nyt tästä ilmiselvästä nuoruuden mancrushista takaisin asiaan=)


Ilkeet kadut

Pläjäytin tuohon neljännen levyn, Fair Warningin, aloitusraidan. Soundit, kitaran liruttelut, röyhkeän varma ja itseriittoinen DLR siihen karjumaan.... Kitaristina tietenkin äskettäin menehtynyt Eddie van Halen, rummuissa velipoika ja perustajajäsen Alex van Halen ja bassossa (ainakin livetilanteissa, käsittääkseni EvH soitti bassot levyille) Michael Anthony.

Eddie jätti jälkensä kitaristeihin kautta maailman, saaden nopeasti seuraajia, kopioijia, jne tyyliin Yngvie Malmsteen. Voidaan sanoa että Hendrix, van Halen ja Steve Vai ja näihin kolmeen herraan kiteytyy rockkitaristin askeleet kohden jumaluutta=)




intro-Tora!Tora!, biisi Loss of control



Kasarille tultaessa VH kevensi hieman soundiaan ja siloitteli (osasta) biiseistä särmät pois ja tämä kiteytyy megahitissä Jump. Ymmärrän tämän suunnanmuutoksen sillä jos hard rock/metal -orkesteri haluaa Jenkkilässä laajentaa yleisöpohjaa, on radiosoittoa varten siistittävä biisejä, ei saa särähtää liikaa, ne pitää ikään kuin ajaa AOR-suodattimen läpi (lyhenne tarkoittaa aikuisille suunnattua rockmusaa). VH on erittäin U.S.A, -keskeinen sillä kaikista 80 miljoonasta myydystä levystä yli 56 milj on myynyt pelkästään U.S.A-ssa


Ja kaikki hyppää....NYT!

Laulajanvaihdoksen ja yhä keventyneen tyylin myötä hylkäsin VH:N ja onhan se nyt aika munatonta hissuttelua tämä DLR:n jälkeinen VH, Sammy Hagar on loistava laulaja mutta tää musa on mun mielestä niin kevyttä huttua ettei mitään rajaa, ja tietty vielä lässynlässyn rakkaussanoituksilla kuorrutettu.


Huoh....




Lopetan tuohon Diver Down -levyn  hassutteluun.....;D


Lisää klassikkoja.

Sus'

8 kommenttia:

  1. Kyllä minä tuon Davidin voisin tuohon sohvalle koristeeksi ottaa :D

    Paljon klassikoita bändillä aikanaan, uudempaan tuotantoon en ole niin perehtynyt, jotenkin aika ajoi ohi (siis minun ohitseni). Ehkä todellakin solistin vaihtuminen vaikutti asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän minäkin!!

      Aika ajoi joo ja VH keskittyi amerikkaan.

      Poista
  2. Van Halen on tosiaan klassikko, ja noista alkupään kappaleistakin tunnistaa niin selvästi lauluäänen, vaikka tuo Jump-kohta iskikin tietysti ittelle eniten. Mutta mitä, eikö Knopfleria lasketa rokkikitaristiksi? 😊 (olipas outo toi viimeinen tapaus...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasketaan toki mutta nämä ovat olleet sellaisia kitaransoiton muuttajia, esim Eddie lanseerasi tuon sormenpäillä täppäilyn jolla voi tilitella huolella, ihan omaksi lajikseen, Jimi...tarviiko perustella? Toki Maek on hyvä kitaristi mutta näitä sällejä muut matkii ja kuuntelee oppimismielessä.

      Happy trails kolahtaa aina!!

      Poista
  3. Taitavaa, mutta ei mun musiikkia.

    VastaaPoista
  4. VanHalen on hyvä bändinä, mutta vähän sekava tuotanto häiritsee. En muuten ottais! Täällä on ollut ongelmia kommentoinnin kanssa. Häviävät toisinaan kuin tuhka tuuleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseltä juuri hävisi yksi - blogger.com katkaisi yllättäen yhteyden -teksti tuli näkyviin, mitä lie ongelmia ohjelmistossa.
      Sekavuus johtuu osittain laulajan vaihdoksesta, alkoivat tehdä erilaista musaa Hagarin kanssa. 4 ens muodostaa kokonaisuuden, sit 2 outoa levyä DLRn kanssa, loput SHn kanssa munatonta poppia ja en juuri kuubntele myöskään viimeisintä levyä DLR.

      Poista

Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)