lauantai 29. tammikuuta 2022

Ian Gillan Jeesuksena! Oh sweet lord savior;)

 Minähän en ole musikaalien ystävä, kuten on tullut ilmi vaan poikkeus tekee säännön täydelliseksi;)

Kyllä tuon Ian Gillanin keuhkot on olleet seiskyt-luvun alussa varsinainen tykki, miten hienoa tulkintaa!! Ulvoo kuin susi, kuiskii kuin viettelevä yölintu, kerrassaan ihanan raaka ääni joka taipuu ajoittain niin kauniiksi, eteeriseksi, sisältäen tolkun voiman, ja jos korkealle pitää venyttää niin taivas lienee rajana... kannatti viettää rockkenroll elämää, juoda itsensä porsaaksi valkoviinistä ja menettää äänestä oparas terä. tämä tapahtui tuossa seiskyt-luvun lopun ja kasarin alun aikana, koksu maistui ja se valkkari, ääni melkein meni. Jäi silti sen verran että pesee edelleen monet nykyajan kultakurkut;)


Gethsemane (I only want say) musikaalista 
Jesus Christ superstar, Ian Gillan onneksi päätyi
Deep Purpleen ja teki hard rock-historiaa!!

Lauantaihin pyhää toimitusta,



Sus'

2 kommenttia:

  1. Ihan samaa mieltä. Mitä muuten tykkäät jarkko aholan my way vedosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä kuunnella huomeniissa...tai jotain.. .Tuskin huono tuntien molemmat;)

      Poista

Jättäkää jonkinlainen merkki, ihan riittäisi Luin postauksen ja oli jees/paska/tylsä/valitse jokin adjektiivi tähän;)